Valtuuston tuoreet puheenjohtajat odottavat innokkaasti uusien ajatusten täyttämää valtuustokautta. Perinteinen ryhmäjako murtui tammikuun järjestäytymiskokouksessa, kun julkisten ja yksityisten ryhmien rinnalle kolmanneksi syntyi tulevaisuusryhmä.
Toivon että olen puheenjohtajana valtuustossa, joka osaisi katsoa asioita vähän eri vinkkelistä kuin on vuosikausia katsottu, muotoilee liiton valtuuston tuore puheenjohtaja Rekina Karhulahti.
Karhulahti kertoo miettineensä sektorijakoon perustumatonta valtuustoa jo edellisellä kaudella, joka oli hänelle toinen valtuustossa. Ensimmäisellä valtuustokaudellaan hän kertoo sukkuloineensa julkisen ja yksityisen ryhmien välillä.
– Tämä on sitä mitä halusin. Olen oikein onnellinen, että se nyt toteutui.
Tuore valtuusto on edeltäjäänsä nuorempi. Valtuutettujen keski-ikä oli vaalin aikaan 41 vuotta, kun työelämässä olevien hammaslääkärien keski-ikä on 47. Karhulahti iloitsee nuorten edustuksesta ja siitä, että nuoret haluavat muutosta tulevaisuusryhmässä. Hän kertoo, että ryhmä osoitti jo toimintakykynsä järjestäytymiskokouksessa.
– Mietittiin asioita, koottiin ajatuksia jo hyvin; kun oli joku haaste, siihen tuli ratkaisu, että voisiko sen tehdä niin. Yksi valtuutettu esimerkiksi kertoi voivansa opettaa tekoälyn käyttöä.
Aikaa sille, mitä tiedolla tehdään
Tuore puheenjohtaja toivoo valtuustolta keskittymistä. Hän miettiikin, pitäisikö valtuuston kokoukset viedä sellaisiin paikkoihin, ettei niistä pääse lähtemään minnekään.
– Itselleni se olisi hirveän tärkeää, että sen ajan, kun olemme yhdessä, olemme oikeasti yhdessä. Ei ole oikein, että joskus jonain junttayönä tapahtuu, vaan ihmisten pitää saada nukkua ja päivällä pitää voida puhua.
Kalvosulkeisia ei Karhulahden mukaan tarvita, vaan pohjatyöt valtuutettujen pitäisi tehdä valtuuston kokousten välillä.
Valtuuston varapuheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittu Leo Heinonen on samoilla linjoilla.
Hän on pohtinut tiedon antamisen ja sen käyttämisen suhdetta valtuuston työskentelyssä – aikaa pitäisi käyttää enemmän siihen, miten tietoa käytetään hyödyksi. Heinonen ehdottaa keinoksi esimerkiksi ajankohtaisten katsausten videoimista, jolloin valtuutetut voisivat katsoa ne ennen kokousta.
– Haluaisin mahdollistaa sen, että kokouksissa päästään keskustelemaan valtuutettujen tuomalla tiedolla ja ajatuksilla, koska sitä varten heidät on sinne paikalle kutsuttu. Että saataisiin sen kokoonpanon ajatuksia monipuolisesti esiin, Heinonen sanoo.
Nykyistä säilyttävästä kohti uutta
Molemmat puheenjohtajat ovat mukana tulevaisuusryhmässä ja Karhulahti toteaa miettineensä tämän mahdollisia seurauksia hetken.
– Koska olemme molemmat töissä sekä julkisella että yksityisellä, tilanne on luonteva.
Heinonen toivoo, että uusi ryhmäjako nostaisi esiin uusia keskustelunaiheita. Aiemmin valtuustoryhmien keskeisiä keskustelunaiheita ovat olleet neuvottelutilanne ja Kela-korvaukset, joista keskusteleminen on Heinosen mielestä edelleen hyödyllistä.
– Niitä varten liitossa on kuitenkin asiantuntijat, jotka miettivät aiheita työkseen. Valtuustossa koen, että tämä keskustelu on nykyasioita säilyttävää. Olisi hyvä, että voidaan miettiä myös niitä kysymyksiä, mistä emme juuri nyt tajua puhua. Mitä muita kysymyksiä meidän liittona pitää miettiä?