Paikkaaminen ei ole kariessairauden hoitoa, vaan vaurioiden korjaamista, muistuttaa päivitetty hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus. Suomessa tehdään vuosittain lähes 3 miljoonaa hammaspaikkaa, ja jopa 60 prosenttia paikkaustoimenpiteistä on jo aiemmin tehtyjen paikkojen uusimista ja korjaamista. Paikka ei suojaa hammasta reikiintymiseltä ja yhdistelmämuovipaikan koon kasvaessa sen kestävyys vähenee.
– Paikkauskierrettä tulisi välttää viimeiseen asti. Sellaista kariesvauriota, joka voidaan pysäyttää, ei pidä paikata. Jos alkaneen kariesvaurion pinta on puhdistettavissa ja potilas siihen kykenee, karies pysähtyy. Myös dentiinin uloimpaan kolmannekseen ulottuvat kariesvauriot, joiden kiillepinta on silmämääräisesti tarkasteltuna ehyt, voidaan siten vielä pysäyttää, muistuttaa Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, HLT, EHL Anja Kotiranta.
Keskeinen viesti potilaille on se, että hyvät suunterveystottumukset ehkäisevät uusien reikien syntymistä ja voivat myös pysäyttää jo alkaneet reiät. Hammaslääkärin tulisi myös käyttää aktiivisesti pysäytyshoidon keinovalikoimaansa erityisesti juuripinnoilla, joilla paikkojen kestävyys on usein huonompi kuin muilla pinnoilla.
Jos reikiintymisen riskitekijät eivät ole hallinnassa tai syljeneritys on vähentynyt esimerkiksi lääkitysten vuoksi, joudutaan paikkoja uusimaan 2–3 kertaa tiuhempaan. Ikäihmisillä etenkin syljenerityksen voimakas vähentyminen lisää reikiintymisriskiä merkittävästi ja mineralisaatiovauriot lapsilla. Myös eroosion yleisyys suomalaisväestössä on todettu uusimmissa tutkimuksissa. Varhainen puuttuminen eroosion aiheuttajiin ehkäisee korjaavan hoidon tarvetta.
Paikkaa harkiten ja huolellisesti
Paikkaukseen turvaudutaan vasta, jos vaurio on suuri tai se on edennyt pysäytystoimista huolimatta. Yhdessä potilaan kanssa tehtävä paikkauspäätös perustuu kliiniseen tutkimukseen ja arvioon.
– Suosituksessa kehotetaan kuitenkin tukeutumaan röntgenkuvaan, jos hampaiden approksimaalivälien kiillepinnan eheyttä ei pystytä arvioimaan kliinisesti.
Vanha, hyväkuntoinen paikka kannattaa korjata säästäen ja välttää paikan uusimista. Amalgaamipaikkojakaan ei tulisi vaihtaa, jos ne ovat kunnossa. Maitohampaissa reiät etenevät nopeasti ja niissä paikkaus on suositeltavaa jo silloin, kun vaurio on läpäissyt hampaan pinnan kiilteen.
Oikea-aikaisen hoidon lisäksi materiaalivalinta on keskeinen osa paikkauspäätöstä. Pysyvien hampaiden paikkauksissa käytetyin materiaali on yhdistelmämuovi, laajoissa poskihampaiden vaurioissa voidaan käyttää myös keraamisia täytteitä tai kruunuja ja maitoposkihampaissa teräskruunuja Hallin tekniikalla. Huolellinen materiaalien käsittely vaikuttaa paikan kestoon.
– On tärkeää, että paikkaustoimenpiteille voidaan varata riittävästi aikaa huolellisen työskentelyn mahdollistamiseksi.
Uuden tutkimustiedon mukaan syvän kariesvaurion hoidossa pulpaperforaation ehkäisemiseksi pulpaseinämälle voidaan jättää karioitunutta kudosta, kun reunat saadaan puhtaiksi ja paikan reunat ehdottoman tiiviiksi pitkälläkin aikavälillä.
Paikkojen korjaamiskierre aiheuttaa kustannuksia ja sitoo voimavaroja. Keskeistä olisi ennaltaehkäistä reikiintymistä ja panostaa pysäytyshoitoon. Hoitotulosten seuranta myös pysäytyshoidon osalta on tärkeää. Kariesaktiiviset potilaat pitäisi saada ajoissa hoidon piiriin. Kotirannan mukaan potilaille, joilla on syljeneritystä voimakkaasti vähentävä lääkitys, voisi tarjota maksutonta ehkäisevää hammashoitoa ja korvausta 5 000 ppm:n fluoritahnasta. Hän myös muistuttaa, etteivät toimenpidepalkkiot valitettavasti suosi ennaltaehkäisevää hoitoa.
Lue Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä Hammaslääkärilehdestä 7/2023.