Tietoinen syöminen on joskus haasteellista myös hammaslääkärille, jolla on potilaita jonossa ja työpäiviä leimaavat kiire ja yllätykset. Hammaslääkäripäivillä luennoinut liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka ehdottaa mukaan työpäivään ainakin terveellisiä välipaloja.
Hammaslääkäripäivien kestävän terveyden teeman päätöspäivänä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka kannusti Grande Semifinale -luennossa kuuntelemaan omaa kehoa hyvinvointipäätöksissä. Hyvät elintavat ylläpitävät kestävää terveyttä – ja siten myös suunterveyttä.
Lähes täysi Äyräpää-salillinen nousi luennon puolivälissä kuin taikaiskusta seisomaan ja osa tekemään kyykkyjä urheilulääkärin muistuttaessa, että ihmisen aivotoiminta hidastuu jo 17 minuutin istumisen jälkeen!
– Tavoittelemme pitkää elämää, lisää energiaa ja hyvinvointia arkeen, mutta liiallinen kiire ja arjen katkonaisuus kuormittavat ja haastavat jaksamistamme. On vaikea kertoa muille, miten pitäisi elää, koska säännöllinen liikkuminen tai terveellinen syöminen ei ole kaikille luontaista. Epäterveelliset valinnat arjessa on myös tehty aivan liian helpoksi.
Liiallinen suola, valkoinen sokeri ja epäterveelliset rasvat eivät ole ainoa syy sairastumiseen vaan terveellisen ruokavalion laiminlyönti. On siis hyvä ujuttaa kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kuituja osaksi päivittäistä ruokavaliota.
Pienet asiat voivatkin johtaa isoihin terveystekoihin. Kun Laukka kysyi yleisöltä, kuka syö ravitsemussuositusten mukaisesti vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä, kädet nousivat pystyyn. Hammaslääkärit ovat perillä suosituksista.
Runsaasti kasviksia syödään myös alueilla, joissa elää poikkeuksellisen paljon satavuotiaita. Japanin Okinawalla, Italian Sardiniassa, Nicoyan niemimaalla Costa Ricassa, Icariassa Kreikassa ja Loma Lindan alueella Kaliforniassa Yhdysvalloissa suositaan kasvispainotteista ruokavaliota mutta myös kohtuutta. Esimerkiksi Okinawan saaren pitkäikäiset syövät vatsalaukun vain 80-prosenttisesti täyteen, nautiskellen. Pitkäikäisiä näillä alueilla yhdistää myös fyysinen aktiivisuus, yhteisöllisyys, sosiaalinen tuki ja myönteinen asenne elämään.
Tietoinen syöminen on joskus haasteellista myös hammaslääkärille, jolla on potilaita jonossa ja työpäiviä leimaavat kiire ja yllätykset. Pippa Laukan mukaan toimimmekin arjessa hyvin reaktiivisesti. Ennakointi ja valintojen pohdinta voisivat tuottaa parempia päätöksiä.
Vaikkapa niin, että näkisi vaivan kuljettaa mukana töihin terveellisiä välipaloja, jotta ei sortuisi verensokerin heittelyn takia hammasterveyden kannalta haitalliseen naposteluun.
– Väitän, että omaa elämää voi suunnitella, vaikka elämää sinänsä ei voisi eikä tarvitse yrittää hallita liikaa. Alkuun muutaman viikon mittainen ruoka- ja liikuntaohjelmakokeilu voi helpottaa valintojen tekemistä.
Ruokamurros pitäisi toteuttaa reilusti
Tutkimuksista tiedetään, että epäterveellinen ruokavalio lisää tautitaakkaa. Globaalit ongelmat, lihavuus ja planeetan rajat, edellyttävät myös uutta otetta kestävän terveyden saavuttamiseksi.
– Ruoan pitää olla turvallista ja terveellistä ja kestävien valintojen tekemisen myös oikeudenmukaista kaikkien kannalta. Ruoan tuotantotavat vaikuttavat ympäristöön ja voivat lisätä esimerkiksi ilmaston lämpenemistä, kemikaalikuormaa ja vesistöjen rehevöitymistä, sanoo elintarviketieteiden tohtori, dosentti Satu Männistö.
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset (2023) perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimuspäällikkönä työskentelevä Männistö pohtii Valtion ravitsemusneuvottelukunnan työryhmässä tulevien kansallisten suositusten painopisteitä. Ne luovat jatkossa suuntaviivat myös terveydenhuoltoon.
Hän kertoo, että kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on nelinkertaistunut 1970-luvulta lähtien, mutta sekään ei terveyden kannalta riitä. Aikuisista vain 15–20 prosenttia saavuttaa minimin eli 500 grammaa päivässä. Uusissa pohjoismaisissa suosituksissa suositus on vähintään 500–800 grammaa päivässä.
– Kaikilla meillä on tässä tsempattavaa. Jos söisimme vihanneksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaan, monet muut ruokavalion haasteet voisivat korjaantua samalla, ja ruokavalioon mahtuisi ehkä vähän epäterveellisempääkin mukaan ilman, että se olisi haitallista kokonaisuuden kannalta, Männistö sanoo.
Suunterveyden kannalta kasvikset ja hedelmät ovat erinomaisia valintoja, koska ne sisältävät vettä ja kuituja. Lisääntynyt syljeneritys auttaa poistamaan hapot ja ruoan hampaista sekä neutraloimaan happoa ja suojaamaan hampaita reikiintymiseltä. Vihannesten ja hedelmien sisältämä C-vitamiini on tärkeä ienterveydelle ja paranemiselle ja A-vitamiini tärkeä hammaskiilteen rakentamisessa.
Männistö esitti mielenkiintoisia havaintoja suun sairauksien mahdollisesta yhteydestä tarttumattomiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydäntauteihin ja syöpään. Yhtenä yhdistävänä tekijänä voisi olla nimenomaan ruokavalio, mutta tästä tarvitaan lisää laadukkaita tutkimuksia.
Hammaslääkäreillä suunterveyden asiantuntijoina on tärkeä rooli systeemisen ja kestävän terveyden edistäjinä ja yhteistyökumppaneina.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitettiin
Suomessa koko väestön ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta ensi vuonna ja sen jälkeen myös kohderyhmäkohtaiset suositukset.
Suomalaisten lasten nykyinen ruokavalio ei ole ympäristön kannalta kestävä eikä ravitsemussuositusten mukainen. Filosofian tohtori, tutkimuspäällikkö Sari Niinistö THL:stä kertoi, että viiden viime vuoden aikana on julkaistu hyviä kohderyhmäkohtaisia ravitsemussuosituksia, jotka on tarkoitettu lapsiperheille ja lasten ja nuorten ravitsemusterveyden edistämiseen.
Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa lisätään tutkimusnäyttöön perustuen myös pähkinöiden ja siemenien (20–30 g/pv) sekä kestävän kalan (300–450 g/vko) määrää sekä suositaan palkokasveja ja ympäristösyistä suositaan perunaa hiilihydraatin lähteenä.
Hammasterveyden näkökulmasta epäterveellinen ruokarytmi on yksi haaste. Esimerkiksi 6–8-vuotiaat lapset saavat energiasta 42 % välipaloista.
– Lapsuus on hyvää aikaa ruokakasvatukselle, sillä tottumukset säilyvät aikuisuuteen asti. Ruoka-askel-hankkeessa on kokeiltu ruokatarjonnan muutosta ja ruokakasvatuksen lisäämistä päiväkodeissa neljän kunnan alueella. Interventiotutkimuksen tulosten perusteella on tarkoitus kehittää malli, joka otetaan käyttöön valtakunnallisesti edistämään kestävyysmurrosta ja tukemaan ruokajärjestelmän eri toimijoiden yhteistyötä.
Syömistottumukset muutoksessa
Kattavia tutkimuksia lasten ja nuorten ravitsemuksesta on todella vähän. Syömistottumukset tuntuvat kuitenkin muuttuvan nopeasti.
Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan 4.–5.-luokkalaisista aamupalan jättää syömättä 30 % ja 8.–9.-luokkalaisista 42 %. Koululounaan syö 4.–5.-luokkalaisista kaikkina päivinä 69 %, ja 8.–9.-luokkalaisista 39 % jättää syömättä pääaterian. Tytöillä tämä on yleisempää.
– Ravitsemusterapeutin vastaanotolla paljastuu, että perheet syövät yhä harvemmin yhdessä ruokapöydän ääressä, ilman omia älyruutuja. Ateriat korvataan take away -annoksilla ja napostelulla, tietää ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Kaisa Seppänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Ruokaympäristön houkutuksia on kuitenkin vaikea välttää. Rautakaupassakin on esillä makeisia, ja kaikkialla annoskoot kasvavat.
Yhteistyö suun terveydenhuollon ja ravitsemusterapian välillä on tärkeää. Pirkanmaan hyvinvointialueella potilas voi saada suun terveydenhuollosta lähetteen ravitsemusterapeutille, kun tarvitaan anestesiahoitoa tai nuorella on runsaasti kariesvaurioita ja eroosiomuutoksia ravitsemuskäyttäytymisen vuoksi tai muita esille tulleita syömisen pulmia.
– Kannustan tekemään yhteistyötä ravitsemusterapeuttien kanssa. Tunnin vastaanottoajalla voimme keskittyä keskustelemaan pelkästään ravinnosta yhdessä perheen kanssa. Käyntejä on yhdestä viiteen. Ravitsemusterapeutilla on tässä tilaisuus kertoa, miksi hammasterveys on yksi tärkeä peruste muuttaa syömiskäyttäytymistä, Seppänen sanoi.