Suomalaisen oikeushammaslääketieteen ensiaskelet ulottuvat kuuden vuosikymmenen päähän, kun hammaslääkäri Olavi Heikinheimo nimitettiin 1961 Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen konsultoivaksi hammaslääkäriksi. Suomen oikeushammaslääketieteen yhdistys ry perustettiin vuonna 1987 Kuopiossa ja se toimii aktiivisesti erityispätevyyskoulutuksessa. Oikeushammaslääketieteen erityispätevyyskoulutus alkoi vuonna 1999 professori Helena Rannan alkuun panemana ja muutoksen aikoihin kuusi hammaslääkäriä sai pätevyyden aiempien ansioiden perusteella. Koulutuksesta ensimmäiset pätevyyden saaneet valmistuivat 2004, ja heitä on nykyään yli 20.
Vuonna 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) perustettiin kaksi osa-aikaista oikeushammaslääkärin virkaa. Taustalla oli ulkomaalaislain muutos, jossa oikeuslääketieteellisten ikäarvioiden suorittaminen turvapaikanhakijoille siirtyi Helsingin yliopistolta THL:ään. THL:n oikeuslääkintäyksikössä on tällä hetkellä kolme oikeushammaslääkärin virkaa, yksi täysipäiväinen ja kaksi osa-aikaista Helsingin toimipisteessä. Lisäksi THL:n neljässä muussa toimipisteessä toimii oman työnsä ohella yhteistyöoikeushammaslääkäreitä, jotka vastaavat alueensa hammastunnistuksista. Yhteistyöoikeushammaslääkärit ympäri Suomen tekevät myös oikeuslääketieteellisiä iän arviointeja toisena asiantuntijana sekä osallistuvat suuronnettomuustilanteissa tarvittaessa uhrien tunnistamiseen (Disaster victim identification, DVI).
Poliisin määräämiä vainajien hammastunnistuksia tehtiin vuonna 2024 ennätysmäärä, noin 300. Oikeuslääketieteelliset ikäarviot turvapaikanhakijoille ovat THL:n lakisääteinen tehtävä. Ennätysvuonna 2016 niitä tehtiin 640; tämän jälkeen tutkimuksia on tehty selvästi vähemmän turvapaikanhakijoiden ja erityisesti yksintulleiden alaikäisten määrän pienennyttyä. Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön toimintaan osallistuminen on keskeinen osa suuronnettomuuksien varalta tarvittavan valmiuden ylläpitämistä. Viranomaiset voivat pyytää oikeushammaslääkäreiltä myös muita asiantuntijalausuntoja, esimerkiksi puremajälkien tutkimuksiin liittyen, ja oikeushammaslääkärit toimivat tarvittaessa asiantuntijatodistajina oikeudenkäynneissä.
Monia suomalaisia koskettaneita rauhanajan suuronnettomuuksia ovat olleet matkustajalaiva Estonian haaksirikko 1994, Kaakkois-Aasian tsunamionnettomuus 2004 sekä koulusurmat 2007 ja 2008. Hammastunnistusta on käytetty kaikissa näissä vainajien identifioimiseen. Suomalaiset hammaslääkärit ovat merkittävässä roolissa tunnistamisessa, koska se perustuu aina vertailuun. Elinaikaisia hammashoitotietoja vertaillaan kuolemanjälkeisiin löydöksiin. Hyvätasoiset sairauskertomusmerkinnät ja röntgenkuvat helpottavat oikeushammaslääkärin työtä ja näistä olemme hammaslääkärikollegoillemme kiitollisia.
Oikeushammaslääketiede vaatii monitieteellistä osaamista ja kansainvälinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää pienelle alalle. Koska työtehtävät saattavat olla henkisesti raskaita, on työyhteisön ja kollegojen hyvä yhteishenki ja avoin kommunikaatio edellytys työssä jaksamiselle.
Pohjoismaisten hammaslääkärilehtien vuoden 2026 tiedeteema on oikeushammaslääketiede. Teema-artikkelit julkaistaan alkuvuoden Hammaslääkärilehdissä, ensimmäinen numerossa 1/2026.
Mari Metsäniitty
oikeushammaslääkäri, HLT
vastuutoimittaja, pohjoismainen tiedeteema 2026