Vastavalmistuneet hammaslääkärit ovat työllistyneet edelleen hyvin, ja terveyskeskus hyvinvointialueella oli nuorten yleisin työpaikka. Osa-aikatyön tekeminen on yleistynyt koko ammattikunnan tavoin. Koulutuksen antamat valmiudet arvioitiin pääosin hyviksi, mutta erityisesti protetiikassa ja päivystysvalmiuksissa tunnistettiin puutteita.
Tiedot selviävät juuri valmistuneesta Nuori hammaslääkäri 2025 –tutkimuksesta, jolla kartoitettiin vuosina 2022–2024 laillistettujen hammaslääkärien kokemuksia työelämästä ja koulutuksen antamista valmiuksista. Vastavalmistuneiden itsearviot ja kokeneiden kollegojen arviot nuorten valmiuksista olivat linjassa keskenään.
Tutkimus on viides valtakunnallinen Nuori hammaslääkäri -kysely. Siihen vastasi 163 vastavalmistunutta hammaslääkäriä (vastausprosentti 38), ja tuloksia täydennettiin 95 kokeneen kollegan arviolla nuorten hammaslääkärien osaamisesta.
Tutkimuksen toteutti Hammaslääkäriliitto yhdessä hammaslääketieteen koulutusyksiköiden ja palvelujärjestelmän edustajien kanssa.
Hyvinvointialue ensimmäinen työpaikka
Valtaosa nuorista hammaslääkäreistä työllistyi heti valmistuttuaan. Vastanneista 96 % kertoi saaneensa laillistamisen jälkeen ensimmäisen työpaikkansa heti ja 4 % oli hakenut työpaikkaa yhden kuukauden ajan.
Nuoret hammaslääkärit työllistyvät yhä hyvin, vaikka viime vuosia on leimannut taloudellinen epävarmuus ja yleinen työttömyys on lisääntynyt yhteiskunnassa. Vuosiin 2022–2024 osui myös hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen.
Hyvinvointialueen terveyskeskus oli vastaajilla sekä yleisin ensimmäinen laillistuksen jälkeinen (91 %) että yleisin kyselyhetken (80 %) työpaikka. Tärkein ensimmäisen työpaikan valintaan vaikuttanut asia oli vastaajien mukaan harjoittelupaikka, jossa pyydettiin jatkamaan (41 %). Opiskelu- ja kotipaikkakunnalla oli selvä yhteys siihen, mille alueelle valmistunut jäi töihin.
Vastaajista 94 % koki, että työyhteisö oli vastaanottanut heidät ensimmäisessä työpaikassa erittäin hyvin tai hyvin.
– Syventävä käytännön harjoittelu tutkinnon loppuvaiheessa pitää suorittaa terveyskeskuksessa ja se on edelleen merkittävin väylä ensimmäisen työpaikan saamiseen. Osalle se merkitsee vain lyhyttä pätkää, jos urahaaveet ovat esimerkiksi yksityisellä sektorilla tai sairaalatyössä, sanoo erikoistutkija Jaakko Koivumäki Hammaslääkäriliitosta.
Osa-aikatyö yleistyy
Selkein muutos aiempaan on vastavalmistuneiden osa-aikatyön lisääntyminen. Kokopäivätyössä oli 56 % vastaajista ja osa-aikatyössä 36 %. Osa-aikatyön yleistyminen nuorilla hammaslääkäreillä vastaa hammaslääkärien työskentelyn yleistä muutostrendiä. Vaikka kehitys heijastaa koko ammattikuntaa koskevaa trendiä, se herättää kysymyksiä työssä jaksamisesta ja työn kuormittavuudesta uran alkuvaiheessa.
Palautteissa oli aiempaa enemmän huolta kliinisen harjoittelun riittävyydestä ennen työelämään siirtymistä. Vaikka valmistuneiden teoriaosaamisen arvioitiin olevan hyvällä tasolla, käytäntöön soveltamisessa nähtiin haasteita. Huolta konkareissa herätti myös se, että nuoret saattavat uupua heti alussa, kun todellisuus hammaslääkärin työstä ei vastaa odotuksia ja työtahti on kova.
Oppialojen kliinisissä valmiuksissa eroja
Lähes kaikki (yli 90 %) vastavalmistuneet arvioivat hammaslääketieteen peruskoulutuksen antaneen sopivasti valmiuksia suuradiologiassa, suunterveyden edistämisessä ja kariologiassa.
Liian vähän valmiuksia koki saaneensa hammasprotetiikkaan 71 %. Hampaiston oikomishoidossa sekä suu- ja leukakirurgiassa lähes puolet koki peruskoulutuksen antaneen heille liian vähän valmiuksia kliiniseen työhön.
Erityisen huolestuttava on päivystysvalmiuksien heikentyminen. Vain 18 prosenttia vastaajista arvioi koulutuksen antaneen riittävät valmiudet päivystystilanteisiin. Osuus on laskenut jyrkästi aiemmista tutkimuksista, ja sama huoli toistuu myös kokeneiden kollegojen vastauksissa.
Kokeneiden kollegojen arviot nuorten hammaslääkärien osaamisesta olivat samoilla linjoilla nuorten omien arvioiden kanssa. Suurin osa konkareista piti vastavalmistuneiden osaamistasoa hyvänä tai vähintään riittävänä.
Muutoksissa tarvitaan yhteistä kehittämistä
Nuori hammaslääkäri -tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa alan koulutuksen ja suun terveydenhuollon työelämän kehittämiseen sekä nuorten ammattilaisten tukemiseen.
Hammaslääkäriliiton mukaan tulokset osoittavat, että perusasiat ovat kunnossa, mutta muuttuva toimintaympäristö edellyttää tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja palvelujärjestelmän välillä. Pienen profession tulee vetää yhtä köyttä ja nähdä laadukas ja oikein mitoitettu hammaslääkärikoulutus kaikkien yhteisenä etuna.
Nuori hammaslääkäri 2025 –tutkimuksen raportti on Hammaslääkäriliiton verkkosivulla.