Aina putkahtaa uusia virusepidemioita. Paramyksoviruksiin kuuluva NIPAH-virus aiheutti ensin epidemioita vain Malesiassa ja Singaporessa. Se sai nimensäkin malesialaisen Sungai Nipah -kylän mukaan.
Siellä sikafarmarit sairastuivat enkefaliittiin saatuaan tartunnan sioilta vuonna 1998. Tuolloin tautiin sairastui 300 henkilöä, joista 100 kuoli. Yli miljoona sikaa tapettiin taudin kukistamiseksi, mikä aiheutti suuria taloudellisia vaikeuksia koko maassa.
Seuraavat epidemiat todettiin vuonna 2001 Bangladeshissa ja Intiassa, jolloin myös ihmiskontaktien todettiin tartuttavan virusta, jopa sairaalaolosuhteissa.
Toukokuussa 2018 Maailman terveysjärjestö WHO huolestui Keralassa, Intiassa esiintyvästä uusimmasta NIPAH-virusepidemiasta. Lepakoiden levittämässä taudissa rekisteröitiin heti 17 kuolonuhria. Kesäkuun alussa kuolonuhrien määrä lisääntyi, ja WHO antoi globaalin varoituksen.
Tautiin sairastuneiden oireet vaihtelevat flunssan kaltaisista oireista fataaliin enkefaliittiin. Spesifiä hoitoa ei ole, mutta oireilevat potilaat tarvitsevat intensiivistä tehostettua hoitoa. Tartunnan saaneiden kuolleisuus on vaihdellut välillä 43–100 %.
Rokotteen kehittämistä tutkitaan parhaillaan WHO:n ohjauksessa, mutta ennusteiden mukaan sen saamiseen menee vuosia, mikäli se ylipäänsä onnistuu (Brit Med J 2018; 361 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.k2485).
Muistutan siitä, että suun terveydenhoidossa toimitaan päivittäisessä mikrobipilvessä, vaikka kuinka tehokkaasti käytettäisiin imureita ja suojuksia. Siten jos potilas on juuri saapunut vaikkapa lomamatkalta Keralasta ja valittaa heikkoa oloa, kannattaa olla varuillaan ja mieluummin siirtää hoitoaikaa tuonnemmaksi.
Aika näyttää, kuinka merkittäväksi ja vaaralliseksi NIPAH-virusepidemiat äityvät. Aikamme lentomatkailu mahdollistaa eksoottistenkin virusten tehokkaan ja nopean leviämisen, kuten lintu- ja sika-influenssojen leviäminen osoitti.