Hammaslääketieteen opetus on tätä nykyä teknologisessa murrospisteessä. Erilaiset digitaaliset opetustavat ja -menetelmät, kuten haptiset (tuntoaistiin liittyvät) virtuaalitodellisuusympäristöt ja tekoälyn tukemat arviointimenetelmät, tekevät vahvasti tuloaan suomalaiseenkin opetukseen.
Samalla on pidettävä mielessä, että perinteisiäkin opetusmetodeja on syytä päivittää vastaamaan paremmin opettajien ja opiskelijoiden tarpeita. Uusien lähestymistapojen tarkoituksena on myös helpottaa opiskelijoiden usein stressaavaa siirtymistä kliiniseen maailmaan ja mahdollisesti parantaa heidän hyvinvointiaan.
Perinteisissä porausharjoituksissa hyödynnetyissä muovipohjaisissa hampaissa ei tyypillisesti ole taktiilista eroa hampaan eri kerrosten välillä, mikä heikentää porausharjoittelusta saatavaa hyötyä. Dentistry Journal -lehdessä on hiljattain julkaistu suomalaisvetoinen kansainvälinen tutkimus uuden Nissin Dental Productsin valmistaman porauslevyn (kuva 1) potentiaalisesta hyödyllisyydestä hammaslääketieteen opetuskäytössä. Porauslevyn kolmikerroksinen rakenne pyrkii jäljittelemään hampaan eri kudosten poraustuntumaa, jolloin levyllä harjoitellessa saa oikeaa hammasta paremmin vastaavan porauskokemuksen.
Tutkimukseen osallistui 70 prekliinisen vaiheen hammaslääketieteen opettajaa 14 eri instituutiosta ympäri maailmaa. Heistä jokainen suoritti ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti viisi eri porausharjoitusta. Niitä arvioitiin poraustuntuman ja porauslevyn visuaalisen käytettävyyden kannalta arviointilomakkeella (asteikolla 1–10). Samalla kerättiin kommentteja muista havainnoista ja mahdollisista parannuskohteista.
Opettajat olivat keskimäärin tyytyväisiä poraustuntumaan ja -jälkeen sekä erityisesti porauslevyn luettavuuteen, mutta siirtymiin eri kerrosten välillä oltiin hieman vähemmän tyytyväisiä. 70 opettajasta 62 antoi porauslevylle hyväksytyn arvion (asteikolla hyväksytty–hylätty). Arvosanoissa oli kuitenkin sen verran heittoa vastaajien välillä, että vahvoja johtopäätöksiä ei voitu tehdä.
Vapaissa kommenteissa tuotiin esille porauslevyn helppo käytettävyys ja opetuksellinen integroitavuus. Hammasluuta jäljittelevän kerroksen vastaavuutta oikeaan kudokseen kuitenkin kritisoitiin lähes kolmanneksessa kommenteista. Moni kommentoijista myös ehdotti digitaalisten menetelmien yhdistämistä porauslevyharjoituksiin, jotta niillä saavutettaisiin vielä parempi hyöty.
Porauslevy vaikuttaa hammaslääketieteen opettajien näkökulmasta lupaavalta työkalulta prekliinistä opetusta varten. Hammaskerrosten tuntumaa olisi kuitenkin hyvä vielä parantaa. Jatkotutkimuksia tarvitaan uusien porauslevyjen ja jo käytössä olevien menetelmien vertailusta sekä opiskelijoiden näkökulmasta ja kokemuksista.
Arvioijaryhmän jäsenten kansalliset, kulttuuriset ja koulutukselliset taustat olivat erilaisia, millä oli todennäköisesti vaikutusta arviointien heikkoihin vastaavuuksiin. Käyttäjän taustan vaikutus odotuksiin ja käyttökokemukseen oppivälinettä testatessa on kuitenkin väistämätön. Siksi myös standardoitujen testausmenetelmien ja kalibrointitapojen kehittämiseen tulisi kiinnittää tuotekehittelyssä enemmän huomiota.
Optimizing Preclinical Skill Assessment for Handpiece-Naïve Students: A Strategic Approach
Reinhard Chun Wang Chau, Szabolcs Felszeghy, Maria F. Sittoni-Pino, Santiago Arias-Herrera, Sompop Bencharit, Margrit Maggio, Murat Mutluay, David P. Rice, Walter Yu Hang Lam, Sıla Nur Usta, Barry F. Quinn, Jorge Tricio, Masako Nagasawa, Mihaela Pantea, Marina Imre, Ana Maria Cristina Tancu, Amitha Ranauta, Arzu Tezvergil-Mutluay, Satu Korpisaari, Kaisa Leinonen, Mikko Liukkonen, Outi S. Huhtela, Ulf T. Örtengren* ja Peter Lingström*
Vastaava kirjoittaja: Szabolcs Felszeghy
*samanarvoinen osuus
Kirjoittajilla ei sidonnaisuuksia.
Dentistry Journal. 2025; 13(8):363.
https://doi.org/10.3390/dj13080363