Uutiset

Juuri nytLieveilmiöt huolestuttavat

6.3.2023Heikki Kuusela
Heikki Kuusela. (Kuva: Ismo Henttonen.)

Eduskunta hyväksyi rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lakimuutoksen helmikuun alussa.

Muutoksesta seuraa, että potilas maksaa ulkomailla annettavasta yksityisestä terveydenhuollosta – tietyin edellytyksin – vain saman euromäärän kuin Suomessa annettavasta julkisesta terveydenhuollosta, eli asiakasmaksun verran. Tähän saakka Suomi on korvannut ulkomailla annetun hoidon Kela-korvauksen taksoilla. Lakimuutos perustuu EU:n potilasdirektiiviin, ja Suomen aiemman tulkinnan takia EU on jo puuttunut asiaan.

Korvaamisen yleisenä edellytyksenä on ensinnäkin, että kyseinen palvelu kuuluu julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomessa. Lisäksi edellytetään, että palvelu olisi tullut antaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ja että potilas on maksanut palvelusta koituneet kustannukset. Jos potilas matkustaa varta vasten toiseen jäsenvaltioon saamaan hoitoa, potilaalla pitää olla lähete, jos lähete tarvittaisiin hoidon saamiseksi Suomessa. Lähetteen voi antaa asianmukainen terveydenhuollon ammattihenkilö myös ulkomailla.

Hoito korvataan enintään siihen määrään saakka, mitä hyvinvointialueet velottavat toisiltaan annettaessa hoitoa toisen hyvinvointialueen potilaalle. Järjestämislain mukaan tämä tarkoittaa toteutuneita kustannuksia, joista on vähennetty palvelusta kertyneet toimintatulot. Säännös asettaneekin hyvinvointialueille vaatimuksen selvittää oman toimintansa kustannukset toimenpidekohtaisesti.

Eduskuntakäsittelyssä korvauksen saamisen edellytykseksi säädettiin tietyissä tapauksissa ennakkolupa. Ennakkoluvan käytännön soveltaminen jää nähtäväksi, mutta jo nyt on arvioitavissa, että sen merkitys suun terveydenhuollossa ei ole merkittävä.

Hammaslääkäriliitto on esittänyt lakimuutoksesta antamissaan lausunnoissa, että valtiovallan tulisi lieventää muutoksesta aiheutuvia kielteisiä seurauksia. Koska hammasprotetiikka palveluvalikoimaan kuuluvin osin tulee muutoksen myötä julkisen tuen piiriin, samoin olisi oltava myös kotimaassa. Tämä tarkoittaisi protetiikan ottamista Kela-korvausten piiriin. Vaarana on muuten toimenpiteiden valuminen ulkomaille paremman korvaustason perässä. Jotta ero ulkomailla ja kotimaassa saadun hoidon kustannusten välillä kaventuisi, olisi Kela-korvauksia korotettava merkittävästi. Liitto esittää suun terveydenhuollon Kela-korvausten kaksinkertaistamista.

Kela-korvaus on osoittautunut toimivaksi ja käyttökelpoiseksi, joten sen leikkaaminen on liiton mielestä lyhytnäköinen ratkaisu. Kela-korvauksen kehittäminen nykyjärjestelmän pohjalta olisi tärkeää, jotta ensisijaisesti suun terveydenhuollon kotimaiset resurssit saataisiin hyödynnettyä täysimääräisesti.

Heikki Kuusela
Hammaslääkäriliiton lakimies

Lue myös
Etsitkö näitä?