Alle kouluikäisten lasten lakisääteiset suun terveystarkastukset toteutuvat puutteellisesti. Moniammatillinen yhteistyö on vähäistä, poisjäännit käynneiltä ovat yleisiä, ja lastensuojelun tarpeen tunnistaminen jää usein huomiotta suun terveydenhuollon ammattilaisilla, kertoo Oulun yliopiston pilottitutkimus.
Lakisääteisten suun terveydenhuollon palvelujen tarkoituksena on tarjota yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille lapsille asuinpaikasta riippumatta. Rekisteritutkimuksessa selvitettiin lakisääteisten suun terveystarkastusten ja seulontojen toteutumista ja sisältöä alle kouluikäisillä lapsilla.
Tutkimusryhmä koostui Oulun kaupungin alueella asuvien lasten potilastiedoista, jossa oli mukana vuosina 2014, 2016 ja 2018 syntyneitä lapsia. Pilottitutkimukseen otettiin mukaan 206:n satunnaisesti valitun alle kouluikäisen lapsen tiedot suunterveyden tarkastuksista ja seulonnoista, tiedot lähetteistä eri ammattiryhmien välillä sekä peruuntuneista ajanvarauksista ja niiden syistä vuosilta 2014–2020.
Tutkimuksen mukaan lasten oikeus riittäviin suun terveydenhuollon palveluihin ei toteutunut kaikilla. Eri ikäryhmissä 8,7–21,4 % lapsista jäi pois lakisääteisistä suun terveydenhuollon palveluista. Eniten suun terveydenhuollon käynneiltä poisjääntejä kertyi 1–2-vuotiaiden ryhmässä, jolloin vastaanotolle jätettiin tuomatta yli viidennes lapsista. Vastaavat luvut olivat 3–4-vuotialla 19 % ja 5–6-vuotiailla 10,1 %. Syy oli yleensä prosessissa: vanhempia ei ohjattu neuvolasta suun terveystarkastukseen tai suun terveydenhuollon ammattilaiset lähettivät ainoastaan ajanvarauskehotteen.
– 1–2-vuotiaiden osalta suun terveystarkastukset toteutuivat useammin, kun neuvolasta ohjattiin hammashoitolaan, kertoo erikoishammaslääkäri, väitöskirjatutkija Anna Pelkonen.
Pilottitutkimuksen mukaan poissaolojen syitä selvitettiin keskimäärin vain 5,1 %:ssa tapauksista. Lisäksi suun terveydenhuollosta ei tehty yhtään lähetettä lastensuojeluun, vaikka poisjäännit terveyspalveluista voivat olla merkki perheen laajemmista ongelmista. Potilastietojen mukaan 7,3 % lapsista oli saanut lähetteen lastensuojeluun joltakin muulta taholta.
Suurimman osan alle kouluikäisten lasten suunterveyden tarkastuksista tekivät hammashoitajat ja suuhygienistit, jotka lähettivät hammaslääkärille 5,5–22,2 % lapsista ikäryhmän mukaan, yleensä karieksen takia. Vaikka kariesta oli havaittu, kaikkia lapsia ei ohjattu hammaslääkärin tarkastukseen.
– Tämän taustalla voi olla edelleen vanhentunut ajatus siitä, että esimerkiksi maitoinkisiivien kariesmuutokset eivät vaadi korjaavaa karieshoitoa tulevan vaihdunnan vuoksi. Hammaslääkärin roolia tulisi painottaa myös neuvolaikäisten lasten suun terveydenhuollossa.
Tutkimus osoitti, ettei terveydenhuoltojärjestelmä kyennyt tarjoamaan kattavia palveluja kaikille lapsipotilaille eikä ehkäisemään tehokkaasti suunterveyden eriarvoisuutta. Lakisääteisten tarkastusten toteutuminen, moniammatillinen yhteistyö ja perheiden tukitarpeiden tunnistaminen vaativat lisää huomiota suun terveydenhuollon ammattilaisilta.
– Lapsiperheiden palvelujärjestelmä on usein hajanainen, eivätkä palvelut tavoita tukea tarvitsevia perheitä ja riskiyksilöitä riittävän varhain. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli riskiperheiden tunnistamisessa.
Lähde: Pelkonen AM, Rajavaara P, Vähänikkilä H, Anttonen V, Laitala ML. Implementation of statutory oral health examinations among Finnish preschool children: a register-based pilot study. Acta Odontol Scand 2025 Nov 25; 84: 570–576. doi: 10.2340/aos.v84.44871.