Hammaslääkärijärjestöt jakoivat tänä vuonna 185 000 euroa tutkimusapurahoja. Apurahalistan nimistä 3/4 oli nuoria tutkijoita ja opiskelijoita. Apurahapotti jakautui kuitenkin puoliksi kokeneiden ja nuorten tutkijoiden välillä. Tähän on tärkeä syy.
Nuorten tutkijoiden tukemisen tarve on kiistaton, sillä alalla tarvitaan tulevaisuudessakin suomalaisia tutkijoita ja opettajia. Apollonia on nostanut tämän vahvasti osaksi strategiaansa. Samanaikaisesti myös kokeneet tutkijat joutuvat kamppailemaan rahoituksesta entistä kovemmin. On tärkeää varmistaa, että tutkimusryhmien ja -yhteisöjen vetäjät saavat myös tarvitsemaansa rahallista tukea. Parhaiten alaa vie eteenpäin nuorten ja kokeiden tutkijoiden yhteistyö.
– Nautin kovasti työstä nuorempien ihmisten parissa – heidän energiansa ja positiivisuutensa tarttuu. Monet opiskelijat ovat ohjaajaansa fiksumpia, joten ohjaajan hommaksi jääkin rajojen ja suuntaviivojen suunnittelu ja oman pitkän kokemuksen hyväksikäyttö, toteaa Helsingin yliopiston tutkija, dos. Pirkko Pussinen.
Tukea laajoihin tutkimusprojekteihin
Apollonian ja Hammaslääketieteen Säätiön suurimmat apurahat myönnettiin nyt kokeneille tutkijoille merkittäviin projekteihin. Apollonian suurimman apurahan sai Pirkko Pussinen, joka tutkii suun tulehdusten ja sydänsairauksien yhteyttä, ja erityisesti sitä, kuinka suun infektiot sekä muut tekijät vaikuttavat endotoksemiaan eli bakteerimyrkytystilaan.
Pussisen mukaan endotoksemia on tällä hetkellä ”kuuma tutkimuskohde”. Sen suurin syy näyttäisi olevan suoliston bakteerit, mutta endotoksemia on myös yksi niistä mekanismeista, joiden välityksellä suun infektioiden oletetaan liittyvän suurentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.
Pussinen toivoo, että hänen tutkimustyönsä on osin myötävaikuttanut siihen, että suun infektioiden yhteys kroonisiin kansansairauksiin alkaa jo olla hyvin tiedossa sekä hammaslääkärikunnalla että lääkärikunnalla:
– Suun infektioiden hoidolla on keskeinen merkitys kokonaisterveyden ja kroonisten sairauksien ehkäisyn kannalta. Potilaille kannattaa edelleenkin jakaa asiallista tietoa suun kroonisten infektioiden merkityksestä koko keholle, muistuttaa Pussinen.
Hammaslääketieteen Säätiön merkittävin apuraha meni Turun yliopiston professorille Arzu Tezvergil-Mutluaylle Biodegradation of curcuminoid-modified adhesive interfaces -tutkimukseen. Tutkimus jatkaa projektia, jossa on kehitetty paikkausmateriaalien dentiinisidoksen kestävyyttä käyttämällä apuna sidosta heikentävän entsyymitoiminnan estäjiä.
– Jatkotutkimuksissa pyritään kehittämään uusia, potilastyössä helpommin käytettäviä materiaaleja, joilla saavutettaisiin sekä hyvä välitön sidoslujuus että hyvä pitkäaikainen kestävyys. Samalla pyritään kehittämään menetelmiä, joilla estettäisiin tai hidastettaisiin hammaskarieksen etenemistä ja vähennettäisiin sen aiheuttamia vaurioita, kertoo Tezvergil-Mutluay.
Vastuunkantoa ja vapautta tutkia
Kokeneen tutkijan arki täyttyy ääriään myöten kirjallisuuden lukemisesta, artikkeleiden arvioinnista, käsikirjoitusten editoinnista, eksperimenttien suunnittelusta, opetuksesta, opiskelijoiden ohjaamisesta, tutkimussuunnitelmien muokkaamisesta ja hallinnollisista tehtävistä. Tämän lisäksi kannetaan vastuuta koko ryhmästä, ja työtä voikin varjostaa huoli toimeentulosta.
– Yliopistojen toimintaan kohdistuneet supistukset aiheuttavat haasteita myös hammaslääketieteen alalle. Ulkopuolinen tuki on huomattavasti pienentynyt, ja rahoituskilpailu on kovaa. Sen myötä tutkimusryhmien vetäjillä on paljon paineita ja suurin osa heidän ajastaan menee tutkimusrahoituksen hakemiseen, miettii Tezvergil-Mutluay.
– Työ yliopistolla apurahan turvin on stressaavaa. Apurahatutkijalla on yliopistolla samat velvollisuudet kuin muullakin opetus- ja tutkimushenkilökunnalla, mutta etuudet ovat yleensä pienemmät. Olen vastuussa rahoituksen hankkimisesta ryhmälle, mikä sisältää oman palkkani lisäksi muidenkin ryhmäläisten palkkoja sekä kaikki laboratoriokustannukset. Lisäksi yliopisto ottaa apurahoista osuutensa, pohtii Pussinen.
Tutkijaa vie kuitenkin eteenpäin jatkuva innostus ja uuden tiedon löytämisen halu.
– Olen etuoikeutettu, koska saan toteuttaa työssäni vapaasti omaa linjaani ja testata ideoitani. Työn parhaita hetkiä on, kun pääsee analysoimaan uusia tuloksia tai kirjoittamaan niistä ensimmäistä yhteenvetoa, jossa sekä työn tarkoitus että päätulos kirkastuvat.
Numeroiden pyörittely on kivaa, ja saan kicksejä tilastollisesti merkitsevistä p-arvoista. Tutkimustyön kohokohtia ovat uudet tulokset ja hyväksyvä vastaanotto tiedeyhteisöltä, kertoo Pussinen.
Apuraha ei ole pelkkä rahasumma, joka mahdollistaa tutkimustyön, vaan myös tärkeä kannustin.
– Apollonia on tukenut tutkimustani monesti rahallisesti, mutta myös henkisesti. Tunnen saavani tervetullutta yhteisöllisyyttä ja kannustusta; näitä tarvitaan aina, miettii Pussinen.
Panosta hakemuksen tekoon
Asiantuntijalautakunta käsitteli hakemukset ja teki ehdotuksensa apurahansaajista helmikuussa. Lautakunta sai runsaasti hyviä hakemuksia, mutta osa hakemuksista kompastui puutteisiin. Asiantuntijalautakunta halusikin koota vielä muistilistan asioista, joihin hakemusta tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota.
Apurahat julkistettiin perinteisesti Apollonia Symposiumin yhteydessä. Erityisistä nimikkoapurahoista Planmeca Groupin nimikkoapuraha myönnettiin Ville Vuollolle 3D-analysoinnin kehittämiseen kasvojen tutkimisessa. Colgate-nimikkoapurahan sai Emma Wuollet tutkimukseen, joka käsittelee poski- ja etuhampaiden hypomineralisaatiota. Lisäksi Apollonian Lasten hammashoidon jaosto jakoi nimikkoapurahan Päivi Rajavaaralle, joka tutkii lasten nukutushammashoitoa.
Lista kaikista Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian, Suomen Hammaslääketieteen Säätiön, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahaston ja yhteistyökumppaneiden tutkimusapurahojen saajista löytyy Apollonian verkkosivuilta.
Huomioi, jos et saanut tutkimusapurahaa
- Aloita ajoissa – hyvän hakemuksen tekeminen vaatii aikaa
- Arviointilomake – tutustu, niin tiedät, mitä hakemuksesta arvioidaan
- Hakuohje – hyvä hakemus sisältää kaikki hakuohjeessa mainitut asiat
- Henkilökohtaisia apurahoja – ei toisen henkilön palkkaamiseen
- Luvat – laita liitteeksi kaikkiin tutkimussuunnitelmassa mainittuihin töihin tarvittavat luvat (eettinen lupa, koe-eläinlupa, rekisterinpitäjän lupa jne.)
- Ohjaaja – pyydä ohjaajan apua, ja hiokaa hakemus vastaamaan hakuohjetta
- Opiskelija-apuraha – syventäviin opintoihin ei yleensä myönnetä apurahaa, etusijalla tieteelliseen julkaisuun tähtäävät tutkimukset/väitöskirjatyöt
- Post.doc. apuraha – etusijalla post.doc. projektit, ei yksittäiset tutkimukset
- Selvitys – varmista, että olet tehnyt aiemmasta apurahasta selvityksen ennen kuin haet uutta apurahaa
- Väitöskirjatyö – ainakin yksi julkaistu artikkeli helpottaa apurahan saamista