Työelämä korostaa tehokkuutta ja muutosta, ja vaatimuksetkin nousevat jatkuvasti. Mihin voimme itse vaikuttaa?
Yhä useampi hammaslääkäri pohtii, miten oma työ voisi olla sekä tuloksellista että inhimillisesti kestävää. Arjen hallintaa käsiteltiin hammaslääkärijärjestöjen yhteisessä täydennyskoulutuksen teemavuoden koulutuspäivässä joulukuussa.
– Parhaimmillaan työ on itselle merkityksellistä, motivoi tekemään ja sitä on mahdollista tehdä itselle kestävällä tavalla ja tahdilla, sanoo tilaisuudessa luennoinut organisaatiopsykologi, PsM, KTM Outi Ikonen.
Hallinnan kokemus suojaa kuormitukselta
Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen asia on Ikosen mukaan hallinnan kokemus – tunne siitä, että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä. Hallinnan kokemus syntyy selkeistä tavoitteista, osaamisen ja työn vaatimusten tasapainosta sekä palautteesta. Parhaimmillaan tämä johtaa flow-tilaan, jossa työ sujuu luontevasti ja keskittyminen syvenee.
– Hallinnan kokemusta uhkaavat esimerkiksi liiallinen työmäärä, epäselvät roolit, sujumattomat työprosessit ja jatkuvat muutokset. Siksi omien rajojen tunnistaminen on keskeistä. Ihminen ei ole kone – tarvitsemme palautumista, lepoa ja hallinnan kokemusta.
Sisäisen motivaation hiipuminen voi olla merkki liiallisesta kuormituksesta.
– Jos sydämen palo tuntuu katoavan, on tärkeää pysähtyä pohtimaan tilannetta, eikä vain lisätä suorittamista.
Tunteita ei voi töissä ohittaa
Työ ei ole vain tehtäviä ja tavoitteita, vaan myös tunteita. Muutostilanteet, epävarmuus ja kuormitus herättävät usein vaikeita tunteita, kuten epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, vihaa tai väsymystä.
– Tunteet vaikuttavat meihin halusimme tai emme. Vaikeiden tunteiden torjuminen on houkuttelevaa, mutta se ei kannata, Ikonen huomauttaa.
Tunteiden torjuminen voi lisätä kuormitusta ja tuntua jopa kehollisina oireina, kuten jännityksenä, kipuina ja uupumuksena. Sen sijaan psykologinen joustavuus ja kyky kohdata myös vaikeat tunteet tukevat työssä jaksamista.
Ikonen kannustaa suhtautumaan itseensä yhtä myötätuntoisesti kuin hyvään ystävään.
– Todennäköisesti puhuisit ystävälle lempeämmin ja rakentavammin kuin itsellesi.
Palautuminen on osa tehokasta työtä
Palautuminen ei kuulu vain vapaa-aikaan, vaan sitä tarvitaan myös työpäivän lomassa.
– Pienet tauot, työn rytmittäminen ja kollegoiden tuki auttavat palautumaan. Monet keinot ovat pieniä ja helposti arjessa toteutettavia, Ikonen sanoo.
Yhteisöllisyys on keskeinen voimavara. Kollegoilta saatu tuki auttaa käsittelemään kuormitusta ja vahvistaa tunnetta siitä, ettei työssä ole yksin.
– Inhimillisesti kestävä työ ei synny pelkästään yksilön ponnisteluista, vaan työyhteisön rakenteista ja kulttuurista. Silti jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa tunnistamalla rajansa, huolehtimalla palautumisesta ja vahvistamalla työn merkityksellisyyttä.
– Tarvitaan myös rohkeutta kohdata sekä omia että muiden tunteita – ilman pakotettua positiivisuutta, Ikonen korostaa.
Kun työssä on tilaa merkitykselle, palautumiselle ja inhimillisyydelle, syntyy myös kestävää tehokkuutta.