HyvinvointialueetOmahammaslääkärit aloittivat Vakessa

Lapsen purentaa seuratessa hammaslääkärin on oltava ennakoija ja ennustaja. Joidenkin purentaongelmien kuntoutukseen on oma varhainen aikaikkunansa, jolloin päästään kevyemmällä ja kustannustehokkaalla hoidolla. Aina on hyvä muistaa, että kasvuiässä tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös tuleviin hoitolinjoihin.

Hallitus julkisti 29.6. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Lait ovat pohja uudistukselle, jossa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa.
Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

Kesäkuussa julkaistu juurihoidon Käypä hoito -suositus on yhdeksäs Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian yhteinen hoitosuositus hammaslääketieteen alalla. Käypä hoito -suosituksia tehdään auttamaan kliinikkoa arjen valinnoissa ja toimenpiteissä.
Näyttö perustuu ennen kaikkea kliinisiin potilastutkimuksiin ja pohjautuu ns. PICO-analyysiin (patient group, intervention, control, outcome), eli kontrolloituihin tutkimuksiin joissa verrataan uutta tai vaihtoehtoista hoitomuotoa yleisesti käytettyyn hoitoon. Vaikka tällaiseen näyttöön perustuvat kansalliset ja kansainväliset hoitokatsaukset ovatkin yleisiä, suomalaisilla Käypä hoito -suosituksilla on kliinikon kannalta yksi merkittävä etu: niissä pyritään antamaan hoito-ohjeita myös silloin, kun vertailevia kliinisiä tutkimuksia on vähän tai niiden tulokset ovat ristiriitaisia. Tällöin suositus perustuu viime kädessä alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän näkemykseen hyvästä hoidosta. Suosituksessa myös kuvataan näytönaste sen vahvuuden mukaan, joka voi yksittäisen menetelmän kohdalla vaihdella erittäin vahvasta tutkimuksellisesta näytöstä pääosin kliiniseen kokemukseen ja osaamiseen nojaavaan suositukseen.