Ikääntyvän väestön suunterveyden ylläpitäminen tuo monitahoisia haasteita, ja erityisesti iäkkäillä, jotka ovat riippuvaisia avun tarpeesta. Suusairauksien riski kasvaa ikääntyessä. Suuhygieniasta on hankalampaa huolehtia omatoimisesti toiminnallisten, kognitiivisten tai gerasteniaan liittyvien syiden takia. Kotihoidossa on hyvin erilaisen avun tarpeessa olevia iäkkäitä henkilöitä, joiden kotihoito perustuu arvioituun hoidon tarpeeseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kotihoidossa olevien ja itsenäisesti pärjäävien iäkkäiden henkilöiden koettua suunterveyttä, suunterveyteen liittyvää elämänlaatua ja suun terveystottumuksia. Lisäksi tarkasteltiin kotihoidon henkilökunnan suun terveydenhoidon suunnittelua ja toteutusta. Terveys 2000- ja 2011 -tutkimuksien haastatteluaineistojen sekundaarianalyyseista saatiin tietoa iäkkäiden henkilöiden koetusta suunterveydestä ja suunterveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Tutkimukseen valittiin vähintään 70-vuotiaita kotona asuvia, kotihoidossa ja sen ulkopuolella olevia iäkkäitä henkilöitä. Eroja koetussa suunterveydessä, suunterveyteen liittyvässä elämänlaadussa ja suun terveyskäyttäytymisessä analysoitiin kotihoidon palveluiden käytöllä. Kotihoidon henkilöstön suun terveydenhoidon näkemyksiä analysointiin kahden eri aineiston avulla, jotka kerättiin asiakasohjaajille (hoidon suunnittelu) ja hoitohenkilökunnalle (hoidon toteutus) suunnatuista kyselylomakkeista Tampereella.
Heikoksi koettu suunterveys, hampaattomuus, pureskeluvaikeudet ja kuivan suun ongelmat olivat tavallisempia kotihoidon asiakkailla kuin itsenäisesti pärjäävillä iäkkäillä. Asiakkailla oli myös taipumusta huonompaan suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, erityisesti psyykkisen epämukavuuden osa-alueella. Suunterveyteen liittyvää heikompaa elämänlaatua ennusti myös irrotettavien hammasproteesien käyttö molemmissa ryhmissä. Asiakkaiden heikommat suunterveystavat ilmenivät vähäisempinä suun terveyspalveluiden käyttönä ja kykynä ylläpitää suuhygieniaa.
Kotihoidon suunnittelussa tärkeiksi koettuja suunterveyteen liittyviä asioita ei huomioitu säännöllisesti asiakasohjauksessa. Hoitohenkilöstön tietotaso oli melko hyvä, mutta koulutuksen puutteet hankaloittivat käytännön työtä. Asiakkaiden suunterveyttä tuettiin jokseenkin aktiivisesti, muttei rutiininomaisesti.
Suun terveydenhuollon tarpeellisuutta ja hammashoitopalveluiden säännöllistä käyttöä onkin tarpeellista korostaa kotihoidossa, jonka asiakkaiden hoitoriippuvuus koskee myös suunterveyttä heidän toiminnallisten, kognitiivisten ja gerasteniaan liittyvien rajoitustensa vuoksi. Lisäksi kotihoidon henkilöstö tarvitsee sopivaa koulutusta ja ohjeita ikääntyneen suunhoitoon.
Riikka Salmi
HLL
Oral Health Care of Older People in Domiciliary Care – Perspectives of the Domiciliary Care Clients and Personnel
VASTAVÄITTÄJÄ
Päivi Mäntylä, professori
Itä-Suomen yliopisto
KUSTOS
Timo Närhi, professori
Turun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Anna-Maija Syrjälä, dosentti
Oulun yliopisto
Helena Soini, dosentti
Helsingin yliopisto
OHJAAJAT
Timo Närhi, professori
Turun yliopisto
Satu Lahti, professori
Turun yliopisto
Verkkojulkaisun osoite
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9123-5