Osaamista kehitetään ja jaetaan suun terveydenhuollossa monella alueella voittopuolisesti positiivisella vireellä huolimatta hyvinvointialueiden haasteista, kuten tukalasta taloustilanteesta ja hoitojonoista. Kovan muutospaineen keskellä alueilla on ehditty panostaa suunnitelmallisella otteella myös täydennyskoulutukseen ja hyvien käytäntöjen rakentamiseen.
Miten ammatillista osaamista nyt alueilla edistetään? Kolme ylihammaslääkäriä kertoi oman alueensa kokemuksista Hammaslääkärijärjestöjen hallitusten yhteisseminaarissa elokuussa.
Mentorointi ja kollegat voimavarana
Kainuussa kunnat olivat tehneet jo pitkään yhteistyötä Kainuun sote-maakuntayhtymässä, joten hyvinvointialueyhteistyöhön lähdettiin etumatkalta.
Alueen täydennyskoulutus hahmotetaan kolmella tasolla: henkilökohtainen, ammattiryhmäkohtainen ja organisaatiokohtainen. Päähuomio on viimeisellä tasolla, ja koulutuksista haetaan hyötyä koko alueelle. Ajatuksena on myös levittää jatkossa hartioita tekemällä koulutusyhteistyötä yhteistyöalueen kanssa.
Kainuun apulaisylihammaslääkärin Noora Riikolan mukaan haasteena on alueen tiukka rahatilanne ja pitkät välimatkat.
– Taloustilanne on tehnyt suurimman muutoksen ulkoisiin täydennyskoulutuksiin pääsyyn. Suosimme webinaareja, sillä välimatkat ovat meille iso haaste. Oppimaan lähtemistä pyritään kyllä aina mahdollisuuksien mukaan tukemaan.
Alueella panostetaan mentorointiin, perehdyttämiseen ja vinkkien jakamiseen kollegojen kesken. Riikola uskoo, että tulevaisuudessa tiimityömalleja ja osaamista voitaisiin kehittää entistä laajemmin yhdessä, vertaisilta oppien.
– Toivoisin entistä enemmän perehtymistä mahdollisesti haastavampiin tehtäviin tai uusiin asioihin mentorin tukemana omassa työyhteisössä ja moniammatillisen tiimityön hyödyntämistä yhä paremmin.
Kainuussa mentorointia on hyödynnetty paljon esimerkiksi opiskelijoiden ohjauksessa. Opiskelijat saavat kesäviikkojen ajan tukea seniorimentorilta, joka keskittyy mentorointipäivän ajan opiskelijoiden auttamiseen.
– On huomattu, että näin kandit oppivat nopeasti, saavat tukea helposti ja pärjäävät syksyyn mennessä hyvin itsenäisesti. Samalla mentori saa vaihtelua työhönsä ja oppii myös uutta kandeilta.
Erikoishoidon osaajia räätälöidyllä koulutuksella
Koulutusmäärärahojen yhtenäistäminen ja tiukentuva talous sekä hoidon tarpeen alueellinen vaihtelu ja hoitoonpääsy ovat haastaneet toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla, tiivisti Pohteen ylihammaslääkäri Päivi Harju.
Alueella on lähdetty kehittämään uudenlaista ”ehl-light”-mallia. Taustalla on erikoishoitojen ostopalvelujen vähentäminen, joka on laajentanut alueen hammaslääkärien osaamistarpeita. Tarvetta on myös erikoishammaslääkärikoulutusta kevyemmälle mallille.
– Vastauksena tarpeisiin olemme kehittäneet perehtyneen hammaslääkärin toimintamallin, jonka rakenne on kevyt. Kouluttajina toimivat Pohteen omat erikoishammaslääkärit.
Ensimmäiset kokemukset ovat Harjun mukaan olleet hyviä.
– Osaamista saadaan alueella jaettua, ja samalla paranevat palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus. Perushammaslääkärille malli tuo lisää työmotivaatiota ja työhyvinvointia sekä mahdollisuuden ura- ja palkkakehitykseen. Erikoishammaslääkärien työpanos voidaan puolestaan kohdentaa vaativiin erikoishoitoihin.
Perehdytys muokataan yksilöllisesti kliinikon lähtötason mukaan.
– Opintopolku räätälöidään huomioiden aiempi työkokemus ja lisäkoulutus. Yksilöity perehdytys järjestetään Oulun Suun erikoishoidon yksikössä Dentopoliksessa.
Esimerkiksi suukirurgian jaksossa perushammaslääkäri tekee leikkauksellisia toimenpiteitä suun erikoishoidon yksikössä kaksi viikkoa, joista ensimmäisen Sehyn erikoishammaslääkärin kanssa ja toisen itsenäisesti.
Mallilla on toteutettu seitsemän jaksoa, joissa hammaslääkärit ovat perehtyneet esimerkiksi uniapneahoitoon, protetiikkaan, suukirurgiaan tai endodontiaan. Tänä syksynä toteutetaan kuusi jaksoa lisää.
– Nämä perustyötä tekevät uudet ”ehl-light”-kliinikot ovat meille arvokas voimavara, Harju kertoi.
Uudistus toi laadukasta koulutusta koko alueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tuonut yhteen monta hyvin erilaista aluetta, ja yhteisten käytäntöjen luominen aloitettiin aivan alusta. Johtava ylihammaslääkäri Laura Tarkkila on Suomen kolmanneksi suurimman hyvinvointialueen suun terveydenhuollon täydennyskoulutustyöryhmän puheenjohtaja ja mukana myös suun terveydenhuollon urapolkujen kehittämistyössä.
Koulutuksen määriä ja osallistumiskriteereitä on yhdenmukaistettu koko alueella, ja ohjenuorana on ollut riittävän täydennyskoulutuksen tarjoaminen tarpeen mukaan. Henkilökohtaisten kurssien rinnalle on rakennettu neljän yhteisen koulutuspäivän malli, jossa huomioidaan eri ammattiryhmät ja kustannustehokkuus.
– Arvioni mukaan tilanne koulutuksiin pääsyn suhteen on parantunut. Muutos on jopa lisännyt monen kunnan osalta laadukkaan koulutuksen määrää.
Alueella on myös kehitetty palautejärjestelmää koulutuspäivien osalta.
– Palautteen keruu on tehostunut merkittävästi, kun koulutuspäivän loppuun on varattu 15 minuutin aika täyttää palautekysely. Tämä on poikinut myös hyviä aiheideoita.
Täydennyskoulutustaan jokainen seuraa itsenäisesti koulutuskortilla, jonka läpikäynti on tärkeä osa vuosittaista tavoite- ja kehityskeskustelua.
Tulevaisuudessa Tarkkila toivoo, että mielenkiinto tieteellistä jatkokoulutusta kohtaan lisääntyisi.
– Hyvinvointialue voi tarjota mahdollisuuksia erilaisiin tutkimusprojekteihin. Tieteellinen tutkimus tukee vahvasti kliinistä työtä, joten toivoisin, että meidän hyvinvointialueellamme näkyisi enemmän tieteellistä osaamisen kehittämistä.
Täydennyskoulutussuositusta päivitetään
Hammaslääkärijärjestöjen yhteistä täydennyskoulutussuositusta päivitetään parhaillaan. Uusi versio julkistetaan loppuvuonna 2024.
Uudistusta tarvitaan, koska lainsäädäntö ja toimintaympäristö ovat muuttuneet.
– Hammaslääkärijärjestöt haluavat yhteisen suosituksen avulla kannustaa hammaslääkäreitä ja työnantajia huolehtimaan suunnitelmallisesta täydennyskoulutuksesta, kertovat suositusta päivittävän työryhmän puheenjohtajat varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo Hammaslääkäriliitosta ja pääsihteeri Annamari Nihtilä Apolloniasta.
Suositusta päivittää neljän järjestön muodostama työryhmä, johon kuuluvat Hammaslääkäriliitosta Leo Heinonen, Aija Hietala-Lenkkeri ja Nora Savanheimo, Apolloniasta Annamari Nihtilä, Katri Palo ja Johanna Uittamo, Diasteemasta Jenni Peltola ja Odontologiska Samfundetista Lisa Grönroos. OSF on nyt mukana ensimmäistä kertaa.
Edellisen kerran hammaslääkärijärjestöjen suositus on päivitetty vuonna 2019, jolloin se julkaistiin nimellä Suositus ammatillisen osaamisen suunnitelmallisesta kehittämisestä. Ensimmäinen suositus laadittiin vuonna 2014.
Järjestöt ammatillisen osaamisen kehittäjinä oli teemana Hammaslääkärijärjestöjen hallitusten yhteisseminaarissa 22.8.2024.