Hammaslääkärijärjestöt julkaisivat päivitetyn täydennyskoulutussuosituksen marraskuun alussa.
Uudistetun suosituksen mukaan hammaslääkärin tulee osallistua täydennyskoulutukseen vähintään 8–10 päivänä (yhteensä vähintään 50 tuntia) vuosittain. Täydennyskoulutuksen tulee olla osaamisperusteista, suunnitelmallista, laadukasta ja vaikuttavaa. Sen lähtökohtia ovat tieteellisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Koulutuksen järjestäjien ja kouluttajien sidonnaisuudet on kerrottava osallistujille selkeästi.
– Haluamme suosituksella kannustaa hammaslääkäreitä ja työnantajia huolehtimaan suunnitelmallisesta täydennyskoulutuksesta, kiteyttävät päivitystyöstä vastanneen työryhmän puheenjohtajat varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo Hammaslääkäriliitosta ja pääsihteeri Annamari Nihtilä Hammaslääkäriseura Apolloniasta.
Hammaslääkärijärjestöjen täydennyskoulutussuosituksessa ovat mukana myös Diasteema ja Odontologiska Samfundet i Finland OSF. OSF on mukana yhteisessä suosituksessa ensimmäistä kertaa.
– Meidän kannaltamme tärkeää on yhteistyö ja pyrkimys järjestää koulutusta myös yhdessä, pohtii OSF:n edustaja Lisa Grönroos.
OSF:n kääntämänä suosituksen viesti kulkee nyt myös ruotsinkielisille kollegoille. OSF:n täydennyskoulutuksella on iso merkitys erityisesti niille kollegoille, jotka toimivat vahvasti ruotsinkielisillä alueilla ruotsinkielisten potilaiden kanssa. Samalla OSF:n kurssit tarjoavat myös suomenkielisille mahdollisuuden vahvistaa kielitaitoa.
Suositus oli tarpeen päivittää nyt, koska lainsäädäntö ja suun terveydenhuollon toimintaympäristö ovat muuttuneet. Säästöpaineet myös lisäävät työnantajien paineita karsia koulutuksesta.
Koronapandemian aiheuttaman pudotuksen jälkeen täydennyskoulutuspäivien määrä Hammaslääkäriliiton Työmarkkinatutkimuksen mukaan on edeltävän 12 kuukauden aikana lisääntynyt kuuteen päivään vuonna 2024. Liian vähän täydennyskoulutusta koki silti saaneensa 38 % vastaajista. Koska tutkimuksessa ei ole huomioitu omaehtoista opiskelua, todellinen tilanne on kuitenkin varmasti lähempänä suosituksen määriä.
Jatkuvaa ammatillista kehittymistä
Hammaslääkärin työssä jatkuva ammatillinen kehittyminen on välttämätöntä, sillä hammaslääketieteellinen tutkimustieto kasvaa ja päivittyy jatkuvasti. Ammattikunnalla on myös lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja kouluttautua läpi työuran.
Suosituksen mukaan jokaisen hammaslääkärin on tärkeä tunnistaa ja arvioida omat kehittymistarpeensa ja suunnitelmallisesti lisätä osaamistaan. Työnantajan tulee laatia täydennyskoulutussuunnitelma, joka huomioi yksilöllisten tarpeiden lisäksi työyhteisön, potilaiden ja väestön vaatimukset. Laadukasta täydennyskoulutusta voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja oppimismenetelmin.
Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty täydennyskoulutussuositus löytyy kaikkien neljän järjestön verkkosivuilta.
Ensimmäinen yhteinen täydennyskoulutussuositus julkaistiin vuonna 2014, ja edellisen kerran suositus päivitettiin vuonna 2019.