Tammikuun päivälehdissä uutisoitiin, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (Vake) on onnistunut purkamaan suun terveydenhuollon jonot syyskuun alussa käyttöön otetun omatiimimallin avulla. Hammaslääkärilehti kysyi, mikä mallissa ratkaisi onnistumisen.
Soitto hyvinvointialueelle selvitti, että jonojen purku ei liittynyt omatiimimalliin, vaan ne oli purettu jo aikaisemmin joustavalla vastaanotolla. Sen sijaan ennen mallin käynnistymistä syntyi vähäksi ajaksi jonoa, joka purettiin heti.
Hoitoon pääsyä seurataan Vakessa omatiimeittäin.
– Hoitoaikaa odottavien määrä on vaihdellut päivittäin nollan ja 300:n välillä per omatiimi. Usein ajan saa heti. Jonoon joutuneet odottavat aikaansa muutamasta päivästä pariin viikkoon. Teemme vielä hienosäätöä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi, kertoo suun terveydenhuollon palvelualuejohtaja Helena Salusjärvi-Juopperi.
Merkittäviä tuloksia omatiimimallista odotetaan parin vuoden sisällä.
– Toteutamme jatkuvan kehittämisen mallia. Taustalla ovat samat metodit, joilla esimerkiksi Keravan hyvä tulos saatiin aikaiseksi kymmenen vuotta sitten.
– Omatiimimallista ensimmäinen positiivinen vaikutus on se, että pystymme tarjoamaan palveluita potilaan omaan hoitolaan, Salusjärvi-Juopperi sanoo.
Hoitoon lähelle vai nopeasti?
Luottamusedustaja Katja Pirttilahden mielestä idea siitä, että potilas pääsisi joka kerta samalle hammaslääkärille on todella hyvä. Ammattilaiset eivät kuitenkaan koe omatiimimallin olevan kaikin osin vielä toimiva.
Kun potilaat ohjataan hoitoon lähtökohtaisesti oman alueensa terveyskeskukseen, syntyy myös joustamattomuutta.
– Potilaista etenkin nuoremmat olisivat valmiita liikkumaan pidempiäkin matkoja, jos saisivat ajan nopeammin.
Kimppakirjojen ja joustavien tutkimusaikojen koetaan myös olevan osin liukuhihnatyötä.
Lue lisää Vaken omatiimimallin kuulumisista 20.2. ilmestyvästä Hammaslääkärilehdestä.