Hammasperäiset kasvaimet ovat harvinaisia Pohjoismaissa, ja vain murto-osa näistä kasvaimista on pahanlaatuisia, kertoo Journal of Oral Pathology & Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus.
Pohjoismaisen tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella retrospektiivisesti hammasperäisten kasvainten esiintyvyyttä ja kliinisiä piirteitä 10 vuoden ajalta Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa. Tutkimuksessa etsittiin hammasperäiset kasvaimet, jotka olivat suupatologien diagnosoimia vuosina 2010–2020 yhdeksässä eri pohjoismaisessa diagnostiikkalaboratoriossa, ja kirjattiin tiedot niistä.
– Tutkimus osoittaa suun ja leukojen alueen sairauksien kirjoa. Kirjoon kuuluvat myös hammasperäiset kasvaimet, joita nimenomaan hammaslääkärit diagnosoivat ja hoitavat. On tärkeää tietää näiden harvinaisempienkin kasvainten määriä hoidon tarvetta ajatellen, sanoo dosentti, suupatologi Jaana Willberg.
Hammasperäisiä kasvaimia tunnistettiin yhteensä 1 139 (598 miehillä ja 540 naisilla), ja vuosittainen ilmaantuvuus oli 114. Tämä vastaa vuotuista ilmaantuvuuslukua 4,2/miljoona.
Tässä aineistossa 99 prosenttia kasvaimista oli hyvänlaatuisia, ja ne sijaitsivat pääasiassa alaleuassa. Sekä epiteliaalista että mesenkymaalista alkuperää olevat kasvaimet olivat yleisimpiä
(51 %), ja näiden ilmaantuvuus oli nuoremmilla yleisempää verrattuna pelkästään epiteliaalista tai mesenkymaalista alkuperää oleviin kasvaimiin. Kasvaimista 29 % oli epiteliaalista ja 20 % mesenkymaalista alkuperää. Odontooma (39,5 %), ameloblastooma (24 %) ja odontogeeninen fibrooma (11,5 %) olivat kolme yleisintä kasvaintyyppiä. Erityisesti ameloblastooman kohdalla uusiutumisriski osoittautui suureksi, mikä korostaa seurannan tarvetta.
Tutkijat havaitsivat, että patologian lähetteissä oli suhteellisen vähän kliinistä tietoa. Patologian lähetteiden kliinisen tiedon määrän ja laadun parantamiseksi tarvittaisiinkin parempia käytäntöjä.
– Olisi toivottavaa saada aina hyvät esitiedot, jotka pitäisivät sisällään muutoksen mahdollisen keston, kliinisen kuvan, siihen liittyvät oireet ja viereisten hampaiden tilanteen. Ja tietysti tarvitaan radiologinen kuva ja lausunto. Näissä olisi parannettavaa.
Lisäksi laajoja pitkittäistutkimuksia tarvitaan jatkossa kasvainten biologian ymmärtämiseksi ja hoitomenetelmien kehittämiseksi.
Lähde: Søland TM, Ljunggren A, Abuharb A, Alaref F, Kelppe J, Reibel J, Johannessen AC, Öhman J, Willberg J, Laine HK, Rytkönen A, Siponen M, Røger MT, Sapkota D. Odontogenic Tumors in Sweden, Norway, Finland, and Denmark: A Multicenter Study. J Oral Pathol Med 2025 May; 54(5): 360–70. doi: 10.1111/jop.13635.