Hammaslääketieteessä opiskelijoita ja koulutettavia ohjataan eri vaiheissa: peruskoulutuksessa, kesäkandina, syventävässä käytännön harjoittelussa ja erikoistumiskoulutuksessa.
Hammaslääketieteen ohjaajilla on kahdenlainen koulutustarve. Heidän on pidettävä yllä substanssiosaamistaan hammaslääketieteessä sekä tietojen että kliinisen osaamisen suhteen ja samalla kehitettävä, päivitettävä sekä ylläpidettävä pedagogisia tietojaan ja taitojaan. Näin he voivat tukea tulevien kollegojensa osaamisen kehittymistä koulutusjaksojen aikana ja toimia pätevinä osaamisen arvioijina eri koulutusvaiheissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ohjaajia hammaslääketieteen kliinisillä aloilla toimii sekä millaista ja mihin liittyvää pedagogista koulutusta he kokevat tarvitsevansa.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka lähetettiin kaikille HUS ERVA-alueen tavoitetuille hammaslääketieteen ohjaajille. Tuloksista kävi ilmi, että yli puolella ohjaajista ei ollut lainkaan pedagogista koulutusta ja suurin koulutustoive kohdistui kliinisen työn ohjaamiseen ja arviointiin. Kaikki vastaajaryhmät toivoivat koulutusta, ja eniten toivottiin lähi- ja etäkoulutuksen yhdistämistä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että HUS ERVA-alueella toimivat hammaslääketieteen ohjaajat toivovat lisää pedagogista koulutusta ohjaustyön tueksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kliinisen työn ohjaamiseen ja arviointiin.
Faculty development in pedagogy is needed in all levels of dental education
In dental education, supervisors are needed at different stages: undergraduate studies, advanced practical training and postgraduate studies. Dental supervisors have two primary training needs: maintaining their professional, discipline-specific competences in their clinical specialty, and simultaneously developing, updating, and sustaining pedagogical knowledge and skills. These competencies enable supervisors to effectively support the development of their future colleagues and to assess the competences of learners at various stages of dental training. The aim of this study was to identify the types of supervisors working in the clinical fields of dentistry and to explore the preferred pedagogical content and delivery methods for their future training.
The study was conducted as a survey sent to all targeted dental supervisors in the HUS ERVA region. The results demonstrated that over half of the supervisors had no pedagogical training, with the greatest need reported in the supervision and assessment of clinical work. All respondent groups expressed a preference for a blend of in-person and remote education.
In conclusion, the findings suggest that dental supervisors in the HUS ERVA region hope for more pedagogical training to support their supervisory roles. Special emphasis should be placed on fostering and assessing the clinical competences of future dentists.
Kirjoittajat:
Terhi Karaharju-Suvanto
EHL, HLT
Anne Nevgi
Dos, KT
Eeva Pyörälä
Dos, FT, VTL, MME
Suom Hammaslääkäril 2025; 12: 26–31.