Hammaslääketieteellisen peruskoulutuksen aikana opitut geneeriset taidot vastaavat hyvin kliinisen työn tarpeita, kertoo European Journal of Dental Education -lehdessä julkaistu tutkimus.
Suomalaistutkimuksessa arvioitiin geneeristen taitojen merkitystä kliinisessä työssä ja sitä, kuinka hyvin nämä taidot saavutettiin peruskoulutuksen aikana. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleispäteviä työelämätaitoja, kuten esimerkiksi kommunikointitaitoja ja riskienhallintaa. Taidot kehittyvät koko ammattiuran ajan, mutta yliopisto-opetuksen rooli nähdään tärkeänä.
– Yliopistot ovat hiljattain listanneet keskeiset geneeriset taidot, ja on linjattu, että geneerisiin taitoihin liittyvää osaamista tulee kehittää systemaattisesti yliopisto-opintojen aikana. Opettajien tulee siis sisällyttää geneerisiä taitoja soveltuvin osin omaan
opetukseensa, tiivistää dosentti, erikoishammaslääkäri Ritva Näpänkangas.
Nuoret hammaslääkärit kokivat, että potilaiden kohtaaminen ja sen rinnalla kommunikointitaidot olivat keskeisiä geneerisiä taitoja kliinisessä työssä, ja nämä taidot saavutettiin hyvin perustutkinto-opintojen aikana. Lisäksi tärkeinä geneerisinä taitoina pidettiin aseptiikkaa sekä potilasturvallisuus- ja riskienhallintataitoja, jotka saavutettiin hyvin tai erittäin hyvin perustutkinto-opintojen aikana. Taloudellista suunnittelua ja budjetointia nuoret pitivät vähiten tärkeinä taitoina, ja ne opittiin myös puutteellisesti peruskoulutuksessa.
Nuorten hammaslääkärien ja kokeneempien kollegoiden mielipiteet olivat melko samankaltaisia, pienin eroavaisuuksin.
Kokeneemmat kollegat pitivät esimerkiksi taloudellista suunnittelua ja budjetointia, etiikkaa ja kestävää kehitystä merkitsevästi tärkeämpinä taitoina kuin nuoret.
Kaikkien kyselyyn vastanneiden hammaslääkärien mukaan hammaslääketieteen perustutkinto-opinnot kehittävät useimpia kliinisessä työssä vaadittavia geneerisiä taitoja. Samalla muuttuvat käytännöt, kehittyvä teknologia ja terveydenhuoltojärjestelmän haasteet korostavat monipuolisten geneeristen taitojen kasvavaa merkitystä hammaslääketieteen alalla. Näpänkankaan mukaan hammaslääketieteen peruskoulutuksessa tulee opettaa tuoreeseen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen ja rohkaista opiskelijoita kriittiseen ajatteluun sekä jatkuvaan oppimiseen.
– Tämä auttaa opiskelijoita sopeutumaan muuttuviin hoitokäytäntöihin ja teknologioihin. Opetuksessa voidaan hyödyntää simulaatioita, digitaalisia oppimisympäristöjä ja interaktiivisia menetelmiä, jotka tukevat teknologista osaamista ja myös jatkuvaa oppimista. Lisäksi opiskelijoille tulee opettaa terveydenhuollon koko kentän toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä, jotta heillä olisi valmiudet vastata muuttuvan terveydenhuoltojärjestelmän haasteisiin.
Tutkimus perustuu Suomen Hammaslääkäriliiton vuoden 2021 Nuori hammaslääkäri -verkkokyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 221/505 Suomessa vuosina 2018–2020 vastavalmistunutta hammaslääkäriä (vastausprosentti 44 %). Lisäksi kysely lähetettiin myös kokeneemmille kollegoille, jotka valittiin satunnaisotannalla Suomen Hammaslääkäriliiton jäsenrekisteristä (vastausprosentti 82/778, 14 %).
Lähde: Näpänkangas R, Lappalainen OP, Jämsä H, Laitala ML, Koivumäki J, Karaharju-Suvanto T. Do Generic Skills Achieved During Undergraduate Dental Education Meet the Need in Clinical Practice? Eur J Dent Educ 2025 Aug 14. doi: 10.1111/eje.70037. Julkaistu verkossa 14.8.2025.