Kolmannen opiskeluvuoden syksy merkitsee hammaslääketieteen opinnoissa todellista käännekohtaa. Teoriapainotteiset vuodet preklinikassa ovat ohi, ja pääsimme vihdoin potilastyöhön. Opintojen luonne on muuttunut täysin, ja käytännön työ sekä harjoitukset ovat olleet ihanaa vaihtelua kirjojen ääressä norkoilulle.
Syksyyn on kuulunut paljon pakollista läsnäoloa klinikassa ja pitkiä päiviä kariessimulassa. Parodontologian harjoitustöiden ja kariessimulan opit konkretisoituivat meille ihan uudella tavalla klinikkapäivinä.
Käytännön tekeminen, teorian soveltaminen käytäntöön ja ihanat potilaskohtaamiset ovat olleet parasta ensimmäisessä klinikkasyksyssä.
Potilastyö alkoi Turussa kolmannen vuoden opiskelijoille lokakuun alussa. Olin ollut kahtena edeltävänä kesänä hammashoitajana, mikä teki klinikkaan siirtymisestä huomattavasti kevyempää. Monet asiat klinikassa olivat ennestään tuttuja tai niihin oli ainakin hyvä arvaus olemassa. Vanhempien vuosikurssien kaverit olivat myös tsempanneet ja antaneet hyviä vinkkejä.
Kaikkea ei kuitenkaan voi oppia, ennen kuin itse pääsee tekemään, ja lokakuun ensimmäisiä klinikkavuoroja odotin kuin jouluaattoa. Ensimmäisten potilaiden tarkastukset tuntuivat täysin erilaisilta kuin kurssikavereille tehdyt monet harjoitustarkastukset. Mietimme kurssikaverien kanssa, että ensimmäiset potilaat jäävät varmasti mieleen koko loppuelämäksi.
Klinikkasyksyn aikana olemme tehneet nuorten tarkastuksia, anti-infektiivisiä hoitoja ja ottaneet ensimmäisiä bitewing-kuvia. Monella kurssikaverilla on tämän vuoden puolella ensimmäiset paikkaukset, jolloin kariessimulassa vietetyt tunnit pääsevät vihdoin kunnolla käytäntöön omien potilaiden hoidoissa. Ensimmäistä kertaa on tuntunut siltä, että olen ”oikea” hammaslääkäri, vaikka matka valmistumiseen on vielä pitkä.
Opintojen luonteen muututtua iltoihin on myös jäänyt enemmän aikaa harrastaa ja tehdä kaikkea mukavaa. Preklinikassa lääketieteen opiskelijat ovat tiiviisti kulkeneet samaa matkaa kanssamme, ja nyt siirtyessä klinikkaan sanoimme hyvästit myös osittain heille.
Onneksi on ollut yhteinen kurssimatka ulkomaille, lääkisristeilyä, vuosijuhlia ja paljon muuta hauskaa. Nämä vapaa-ajan menot ovat tasapainottaneet hyvin opintojen kuormittavuutta. Vaikka lääketieteen opiskelijat eivät enää käy kursseja kanssamme, ovat he tulevaisuudessa hyvin arvokkaita ystäviä ja kollegoja.
Syksy on mennyt hurjan nopeasti. Tämä on opintojen puolesta ollut varmaan raskain mutta samalla hauskin syksy. Kehittymistä on tapahtunut hurjan paljon, ja omaan tekemiseen on tullut hitaasti mutta varmasti enemmän rutiinia. Tietysti on ollut epävarmuuden hetkiä, mutta on hyvä muistaa, ettei kaikkea tarvitse osata heti.
Opettajat ovat olleet hyvin kannustavia ja rohkaisevia. Suurin tuki on tullut omalta kurssilta, jonka vertaistuki ja rohkaisut auttavat jaksamaan arjessa. Nyt voin hyvillä mielillä lähteä joululoman viettoon uudet kokemukset ja onnistumiset matkassa.
Ronja Flykt
Kirjoittaja on kolmannen vuosikurssin denttari Turusta.