Hallitus on ehdottanut potilasvahinkolain korvaamista potilasvakuutuslailla, ja lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Potilasvakuutuskeskuksesta sekä laki potilasvahinkolautakunnasta. Hallitus antoi esityksen laeista eduskunnalle viime vuoden lopulla, ja lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
Potilasvakuutuksen perusrakennetta ei muutettaisi, vaan uusi potilasvakuutuslaki selventäisi osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä parantaisi vahingon kärsineen asemaa. Yksi selkeä muutos olisi kehoon asennettavista laitteista aiheutuvien vahinkojen korvaaminen, mikäli laite ei ole ollut niin turvallinen kuin oletettiin. Myös potilasvahingon vuoksi annettava tarpeellinen ammatillinen kuntoutus tulisi korvattavaksi. Korvausmenettelyjä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin, ja laki edellyttäisi jatkossa päätösten perustelua.
Potilasvahinkoilmoitusten määrä laskussa
Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) tehtiin kaikkiaan 8 486 potilasvahinkoilmoitusta vuonna 2018. Ilmoitusten kokonaismäärä on ollut laskussa vuodesta 2016 alkaen. Viime vuonna ratkaistiin 9 557 tapausta, ja ratkaistuista potilasvahinkoilmoituksista neljännes (2 419) katsottiin korvattaviksi. Hammassairauksien osalta vahinkoilmoituksia tuli 1 126, ja myönteisiä korvauspäätöksiä annettiin 412. Toisin kuin ilmoitusten kokonaismäärä, hammassairauksiin liittyvien vahinkoilmoitusten määrä on kasvanut hieman edellisestä vuodesta. Hammassairauksien osalta myös korvattavien vahinkojen määrä on kasvanut edellisvuodesta, samoin kuin vahinkojen osuus kaikista korvatuista vahingoista.
Kiinnitä kirjauksiin huomiota
Yli 90 % korvatuista vahingoista on hoitovahinkoja. Suun terveydenhuollossa suurin osa korvatuista vahingoista syntyy juurihoidossa, proteettisessa hoidossa ja leikkaustoimenpiteissä. Nämä kolme ryhmää kattavat 3/4 kaikista suun terveydenhuollon vahingoista.
Korvattavuutta punnitaan puolueettomasti kokeneen ammattihenkilön osaamistason mukaan.
– Korvausta maksetaan henkilövahingosta, mutta esimerkiksi mielipahasta korvausta ei voida maksaa, toteaa PVK:n korvauspäällikkö Elina Muukkonen.
Protetiikan ja purentafysiologian asiantuntijana toimivan erikoihammaslääkäri Jari Maunon mukaan esimerkiksi rakenteiden normaali kuluminen ei ole korvattavaa.
– Jos potilaalle ei ole kerrottu tästä, se on paremminkin huono hoitokäytäntö.
– Myöskään purentakiskon ja proteesin reunojen trimmaamisen tarve ei ole hoitovahinko, koska tämä hoito liittyy kyseiseen hoitomuotoon, selventää Mauno.
Jos tapaus on hankala ratkaista tai siitä on vaikea saada tietoja, tapaus voidaan lähettää erikoisalan asiantuntijan tutkittavaksi. Asiantuntijan tehtävänä on arvioida hoidosta aiheutunutta ja vältettävissä olevaa lisävahinkoa.
Mauno peräänkuuluttaa hyviä hoitosuunnitelmia ja kirjauksia.
– Tässä toivoisin ryhtiliikettä ammattilaisilta. Esimerkiksi, jos vastaanotolla on käytössä omia lyhenteitä, niitä ei pidä käyttää kirjauksissa. Vastaavasti olisi toivottavaa, että mahdollisen vahinkotapauksen yhteydessä kollegat tekisivät tarkan dokumentoinnin, mutta eivät ottaisi kantaa mahdollisiin syy-seuraussuhteisiin.
Myös suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Kari Konki muistuttaa, että asiantuntijalausunnot perustuvat vain kirjattuihin seikkoihin.
– Asia, jota ei ole kirjattu, ei ole tapahtunut.
Potilasturvallisuuskulttuurilla on väliä
Potilasvakuutusjärjestelmä ei ole syyllisten etsintää varten, vaan perustuu ensisijaisesti vältettävyyden periaatteelle. Järjestelmä on tarkoitettu kaikkien osapuolten turvaksi. Muukkosen mukaan potilasturvallisuuskulttuuri mahdollistaa vahingoista oppimisen.
– Se, miten vahinkoihin suhtaudutaan, miten niistä puhutaan ja kuka johtaa potilasturvallisuutta, on tärkeää. Vahinkojen systemaattinen käsittely ja toistuvien ongelmatilanteiden tunnistaminen parantavat turvallisuutta. Vahingoista voidaan oppia miettimällä, miten tilanne voitaisiin välttää seuraavalla kerralla.
Vaikka potilasturvallisuuteen kiinnitettäisiin huomiota ja vahingoista keskusteltaisiin, huolellisuus on jokaisen tekijän käsissä. Kariologian ja endodontian erikoishammaslääkäri Jussi Furuholm arvioi, että esimerkiksi juurihoitovahinkojen isoon osuuteen on syynä paitsi juurihoitojen yleisyys myös kiire.
– Juurihoidot ovat yleisiä esimerkiksi päivystyksessä, jossa aikaa on rajallisesti. Liian lyhyet hoitoajat ja kiire voivat johtaa vahinkoon. Varaa siis aikaa riittävästi ja etene huolella.
Hän painottaa myös koulutuksen ja näyttöön perustuvien hoitosuositusten merkitystä.
– Olisi erittäin suositeltavaa, että kaikki juurihoitoja tekevät hammaslääkärit osallistuisivat säännöllisesti täydennyskoulutukseen ja noudattaisivat juurihoidon Käypä hoito -suositusta. Tämä antaa myös oikeusturvaa.
Muukkonen muistuttaa lisäksi, että potilasturvallisuutta voidaan lisätä tutkimustyön avulla.
– PVK:n materiaali on tutkijoiden käytössä, ja tutkimuslupia myönnetään mielellään.
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote Potilasvahinkoa kärsineiden asemaan ehdotetaan parannuksia, 5.12.2018.
Vahinkoklinikka. Hammaslääkäripäivät 24.11.2018
Hammashoidon vahingot 2013–2018. Potilasvakuutuskeskus 21.1.2019.