Tätä kirjoittaessani on alue- ja kuntavaalien ehdokasasettelun jättöpäivä. Hammaslääkäriehdokkaita näyttää olevan kymmenkunta. Alue- ja kuntavaalin yhdistelmä on historiallinen, ja samoin tilanne taustalla, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtuu hämmentävän paljon ja nopeasti.
Alue- ja kuntavaalit tarjoavat paitsi mahdollisuuden vaikuttaa, mutta myös herättävät ajatuksia siitä, mitä hyvinvointiyhteiskunnalla tarkoitetaan. On tärkeää pitää maa elinvoimaisena ja sen ikääntyvä väestö hyvinvoivana. Mutta miten valita edustajat, jotka eivät pelkästään seuraa yleisiä linjauksia, vaan tekevät päätöksiä, jotka huomioivat alueelliset erityispiirteet ja tarpeet.
Vaikka vaalikampanjat voivat olla täynnä lupaavia visioita ja suuria sanoja, on tärkeää tarkastella ehdokkaita heidän kyvystään kuunnella ja toimia alueen asukkaiden hyväksi. Miten ehdokas aikoo edistää arkea juuri tässä kunnassa tai hyvinvointialueella? Onko ehdokkaalla konkreettisia suunnitelmia ja käytännönläheisiä ratkaisuja – eikä vain kauniita puheita? Onhan ehdokas suunterveyden puolella?
Satuin taannoin osumaan erään kuntavaaliehdokkaan kanssa samaan pöytään. Tiedustelin häneltä, miten vaalityö on lähtenyt käyntiin. Hän kertoi, että tulee satsaamaan vaalikoneeseen. Moni ehdokasta etsivä varmasti löytääkin ehdokkaansa ilman kasvokontakteja. Ovatko vaalikoneet korvaamassa perinteisen vaalityön ja -torit, tuskin sentään. Vaikka vaalikone on hyödyllinen työkalu, tarjoten nopean ja käytännöllisen lähestymistavan, se ei kuitenkaan korvaa syvempää perehtymistä vaaleissa mukana oleviin puolueisiin ja ehdokkaisiin. Äänestyspäätös kun on loppujen lopuksi hyvin henkilökohtainen.
Suomi on alueellisesti monivivahteinen maa. Kunnat ja hyvinvointialueet eroavat toisistaan niin elinvoimaisuudeltaan, väestökehitykseltään, sairastavuudeltaan kuin taloudeltaankin. Alueelliset erot eivät tarkoita pelkästään edellä mainittuja vaan myös kulttuurisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökulmia. Kunnallispolitiikka ja alueelliset päätökset vaikuttavat jokaisen arkeen. Kuinka resurssit pitäisi jakaa tai mitkä palvelut ovat tärkeimpiä? Eikä kysymys ole pelkästään siitä, mitä tapahtuu tänään, vaan siitä, millaisia jälkiä jätämme tuleville sukupolville.
Hyvinvointialueilla ja kunnissa tarvitaan suunterveystekoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sen päättämistä, miten palvelut kohdennetaan erityisesti haavoittuvissa asemissa oleville ryhmille, kuten ikääntyneille tai vähävaraisille. Miten edistää digitaalisten palvelujen käyttöä, kuten etävastaanottoja ja digitaalisia neuvontapalveluja, jotta ne ovat jokaisen saavutettavissa?
Suun terveydenhuolto on pieni osa sote-menoista, mutta kansalaisen kannalta tärkeä osa kokonaisuutta. Voimme olla ylpeitä siitä, että liiton vaaliteemat ovat yli hallituskausien kestäviä, kuten ympäristö- ja turvallisuusteematkin. Suunterveys vaikuttaa yleisterveyteen ja yleisterveys suunterveyteen. Hyvinvointialueet vastaavat kaikenikäisen väestön suun terveydenhuollon palveluista. Julkiset sekä yksityiset palvelut täydentävät toisiaan. Meidän ammattilaisina tulee muistuttaa päättäjiä siitä, että suun terveydenhuoltoon investoiminen ei ole vain kansanterveydellinen valinta, vaan myös taloudellisesti kestävä ratkaisu.
Henna Virtomaa
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja