Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa. Tyypin 1 diabeetikkoja on noin 50 000, ja tyypin 2 diabeetikkoja tiedetään olevan noin 350 000. Lisäksi arvellaan, että noin 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
Diabeteksen altistava vaikutus suun tulehdussairauksille on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Eniten on näyttöä diabeteksen ja parodontiitin välisestä yhteydestä, ja parodontiitti luetaankin nykyisin yhdeksi diabeteksen lisäsairauksista.
Epidemiologisten tutkimusten perusteella diabetes voi lisätä parodontiitin riskiä noin 2–3-kertaiseksi. Parodontiitin riski kasvaa, jos suuhygienia on puutteellista tai diabeteksen hoitotasapaino ts. pitkäaikainen verensokeritaso (HbA1c) on huono.
Mitä diabeetikon tulisi tietää suunterveydestään?
– Diabeetikon on hyvä tietää koko suun terveydentila, mutta erityisesti tieto parodontiumista on tärkeä. Parodontiitin ja diabeteksen välillä on todettu kaksisuuntainen yhteys, toteaa Oulun yliopistossa kliiniseen hammashoitoon (parodontologia) erikoistuva hammaslääkäri Anna Kemppainen.
– Korkeisiin verensokeritasoihin liittyvä suun kuivuus ja sen aiheuttama suurentunut hampaiden reikiintymisriski on myös hyvä huomioida, Kemppainen lisää.
Diabeetikon tulisi olla tietoinen siitä, että suun tulehdukset voivat nostaa verensokeritasoa ja että parodontiitin hoidolla on osoitettu olevan verensokeritasoja alentava vaikutus.
– Korkeat verensokeritasot lisäävät alttiutta myös gingiviitille, parodontiitille ja suun sieni-infektioille, valottaa Kemppaisen ohjaajana toimiva professori Tellervo Tervonen.
Diabetesta sairastavalle huolellinen omahoito on erittäin tärkeää tarkoittaen hampaiden harjausta sähköhammasharjalla kahdesti päivässä sekä hammasvälien puhdistamista päivittäin. Fluoridi- ja ksylitolituotteiden käyttö, säännöllinen ateriarytmi ja veden käyttäminen janojuomana on suositeltavaa hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi.
– Diabeteksen epäedulliset vaikutukset suun ja hampaiden terveydentilaan ovat nähtävissä jo lapsuusiässä, mikä korostaa vanhempien vastuuta diabetesta sairastavien lasten hampaiden hoidossa, muistuttaa Tervonen.
On suositeltavaa, että mahdollisimman pian diabetesdiagnoosin jälkeen potilas hakeutuisi suunterveydentilan tarkastukseen hammaslääkärin vastaanotolle.
– Jokaisen diabeetikon on syytä huolehtia säännöllisistä käynneistä hammaslääkärillä ja suuhygienistillä, Kemppainen huomauttaa.
Mitä hammaslääkärin tulee huomioida diabeetikon suunhoidossa?
On hyvä muistaa, että suunterveyden suhteen diabeetikot ovat hyvin heterogeeninen joukko. Diabeteksen hoitotasapaino eli pitkäaikainen verensokeritaso (HbA1c) määrittää merkittävästi suunterveydentilaa.
Hammaslääkärin tulisikin selvittää potilaansa viimeaikaiset HbA1c-tasot.
– Usein potilaat ilmoittavat arvot hyvinkin summittaisesti, minkä vuoksi mm. Euroopan parodontologijärjestö suosittaa, että diabeetikko toisi nähtäväksi laboratoriotulosteen, Tervonen toteaa.
Diabeteksen diagnostiikassa laskimoverinäytteestä otetun plasman HbA1c-arvo ≥ 48 mmol/mol (6,5 %) viittaa diabetekseen ja hoitosuositusten mukainen HbA1c-arvon yleistavoite on < 53 mmol/mol (7,0 %). Diabeteksen hoidossa korkeina verensokeritasoina pidetään usein HbA1c-arvoja ≥ 70 mmol/mol.
– Jos veren sokeritaso poikkeaa voimakkaasti suosituksesta, on esimerkiksi antibioottiprofylaksia tarpeen verekkäissä toimenpiteissä, Kemppainen ohjeistaa.
On hyvä myös kartoittaa potilaaltaan diabeteksen kesto, mahdolliset lisäsairaudet ja hoito sekä selvittää, kuinka usein verensokeritaso kontrolloidaan.
Hammaslääkäri arvioi suunterveydentilan suhteessa diabeteksen taudinkuvaan, määrittää diagnoosit ja tekee hoitosuunnitelman mukaan lukien työnjakokysymykset hammaslääkärin ja suuhygienistin välillä.
Terveen suun kyseessä ollen diabetesta sairastavalle tulisi aloittaa säännöllinen ehkäisevä suun terveydenhoito.
– Jokaiselle potilaalle olisi hyvä tehdä tarkastuksen ja paron potilaille hoitotulosten arvioinnin yhteydessä riskiarvio, jonka avulla voidaan määrittää yksilöllinen käyntiväli, Kemppainen toteaa.
Lisäksi kannattaa tiedustella potilaalta hänen itse kokemistaan, mahdollisesti diabetekseen liittyvistä oireista suussa (esim. ienverenvuoto, pitkälle edenneen parodontiitin oireet, kipu, suun kuivuuden tunne, limakalvo-oireet).
– Irtoproteesia käyttävää diabeetikkoa tulisi informoida korkeisiin verensokeritasoihin liittyvästä suun sieni-infektion riskistä, Kemppainen huomauttaa.
– Tulisi myös huomioida, että HbA1c-tasojen nousun myötä haavan paraneminen hidastuu ja että korkeat HbA1c-tasot huonontavat implanttihoidon ennustetta, muistuttaa Tervonen.
Luennoilla suunterveystietoa diabeetikoille ja terveydenhuollon ammattilaisille
Anna Kemppainen on erikoistumiseensa liittyen laatinut Tellervo Tervosen kanssa Suu ja diabetes -luentopaketin, jota on tarkoitus käyttää paikallisten diabetesyhdistysten järjestämissä luentotilaisuuksissa.
Luentopaketissa kerrotaan mm. gingiviitin ja parodontiitin synnystä, diabeteksen ja parodontiitin kaksisuuntaisesta yhteydestä, verensokeritason vaikutuksista suunterveyteen ja kuivan suun hoidosta. Taustatietoina on käytetty pitkälti eri Käypä hoito -suosituksia. Diasarjan lopussa on erinomainen kuvasarja suun omahoidosta.
– Suosittelen diasarjaan tutustumista erityisesti niille hammaslääkäreille ja suuhygienisteille, jotka hoitavat diabetespotilaita, Tervonen kannustaa.
Diasarjaa voi käyttää myös diabetes-hoitotiimin (diabeteshoitajat, diabeteslääkärit) sekä muun terveydenhuoltohenkilöstön (sairaanhoitajat, farmaseutit, lähihoitajat) kouluttamiseen.
– Luennon voi soveltuvin osin pitää myös esimerkiksi terveyskeskuksissa koko suun terveydenhuollon henkilökunnalle. Myös paikallisseurojen/-osastojen tilaisuuksiin luento voisi sopia, vinkkaa Kemppainen.
www.hammaslaakariliitto.fi/suu_ja_diabetes
Tutustu Suu ja diabetes -aineistoon ja lähde luennoimaan
Oulun yliopistossa erikoistuva Anna Kemppainen on tehnyt osana erikoistumistyötään PowerPoint-esityksen Suu ja diabetes. Se löytyy pdf:nä Hammaslääkäriliiton sivulta www.hammaslaakariliitto.fi/suu_ja_diabetes. Luentopaketti tulee myös Diabetesliiton verkkosivuille.
Diabetesliitto kannustaa paikallisia diabetesyhdistyksiä järjestämään avoimia Suu ja diabetes -yleisötilaisuuksia. Luennoijaksi yhdistys kutsuu paikallisen hammaslääkärin, jonka käytettävissä on uusi luentopaketti.
Diabetesyhdistykset ohjeistetaan tiedustelemaan hammaslääkäriluennoitsijaa alueen terveyskeskuksesta, yksityisvastaanotolta tai Hammaslääkäriliiton paikallisedustajilta. Järjestäjät saavat paikallisedustajien yhteystietolistan (mukana ovat ne, jotka ovat antaneet suostumuksensa yhteystietojen välittämiseen tähän tarkoitukseen). Käytännössä luentotoiminta pyörähtää käyntiin kesän jälkeen.
Valmiin luentoaineiston läpi käynti vie esiintyjästä riippuen 45–60 minuuttia. Myös kysymyksille ja keskustelulle on hyvä varata aikaa. Suu ja diabetes -luentopaketin sisältöä ei saa muuttaa eikä dioja saa erottaa asiayhteydestä. Dioja tai kuvia ei saa kopioida muuhun käyttöön.
– Järjestöyhteistyötä tehdään vapaaehtoispohjalta eli lähtökohtaisesti palkkiotta. Kaikilla diabetesyhdistyksillä ei ole välttämättä mahdollisuutta maksaa palkkioita, kertoo Hammaslääkäriliiton järjestöpäällikkö Ira Peurakoski.
Suunterveys tutuksi lääkäreille
Hammaslääkäriliitto on tehnyt järjestöyhteistyötä Diabetesliiton kanssa loppuvuodesta 2014. Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että tietoa diabeteksen ja suunterveyden yhteyksistä pitää levittää mahdollisimman laajalle niin väestön kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin keskuudessa.
Viime aikoina yhteistyössä on panostettu lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattiryhmille suunnattavan suunterveyskoulutuksen järjestämiseen. Lääkäripäivillä 2019 järjestöyhteistyöryhmässä mukana olevat Tanja Ketola-Kinnula, Tellervo Tervonen ja Mari Heikkinen pitivät 1,5 tunnin kurssin Suun tulehdukset – uhka terveydelle.
Syksyn 2019 Yleislääkäripäiville sekä Farmasian päiville on niin ikään tulossa luentosarja suunterveydestä. Lisäksi diabeetikkoja hoitavien hoitotyön ammattilaisten Diabetesosaaja-koulutukseen tammikuussa 2020 on tulossa suunterveysluento.
Aiemmin yhteistyössä on syntynyt esimerkiksi useita artikkeleita terveydenhuollon ja apteekkialan ammatti- ja järjestölehtiin ja sairaanhoitopiireille lähetetty kirje, jossa kehotettiin järjestämään diabetestiimeille suunterveyskoulutus-
ta.
– Tässä yhteistyössä on päästy nimenomaan toteuttamaan Hammaslääkäriliiton tavoitetta suunterveystiedon viemisestä väestölle ja muille terveydenhuollon ammattilaisille, iloitsee liiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.