Joulukuussa 2019 uusi koronavirus, SARS-CoV-2, alkoi levitä Kiinan Wuhanista ympäri maailmaa aiheuttaen pandemian.
Koronavirustaudin (COVID-19) oireet vaihtelevat lievistä hengitystie-, maha- ja suolisto-oireista vaikeaan keuhkotulehdukseen ja jopa kuolemaan. Mutaatioiden kautta kehittyneitä uusia virusvariantteja on ilmennyt koko pandemian ajan. Varianteilla saattaa olla uusia kliinisiä piirteitä, jotka vaikuttavat tarttuvuuteen, sairauden vaikeusasteeseen ja rokotteiden tehoon.
SARS-CoV-2 tarttuu lähinnä hengitystie-eritteiden välityksellä. Virusta löytyy usein sekä oireettomien että oireisten tartunnan saaneiden syljestä. Onkin pelätty, että tartunnat leviävät hammaslääkärien ja potilaiden välillä toimenpiteiden yhteydessä, ja pääsyä kiireettömään suun terveydenhuoltoon rajoitettiin pandemian alkuvaiheessa voimakkaasti. Tämä on kasvattanut hoitovelkaa ja vaarantanut oikea-aikaisen hoidon.
Suun epiteelisolut ja sylkirauhaset ovat alttiita SARS-CoV-2:lle. Toistaiseksi yhtäkään COVID-19-tautia sairastavien potilaiden suuoireista ei kuitenkaan ole onnistuttu virologista diagnostiikkaa käyttäen varmistamaan viruksen aiheuttamiksi. Huonon suunterveyden, varsinkin parodontiitin, on arveltu pahentavan koronavirustautia: huono suunterveys saattaa vaikeuttaa keuhkotulehdusta suun bakteerien keuhkoaspiraation myötä tai parodontiittiin liittyvän systeemisen tulehduksen vuoksi.
Kirjoittajat:
Hanna Välimaa, MD, PhD, DDS, Lecturer, Consultant in Oral Microbiology and Infectious Diseases
Department of Virology, University of Helsinki and Department of Oral and Maxillofacial Surgery, Helsinki University Hospital, Helsinki, Finland
Tove Larsen, Associate professor, PhD, Department of Odontology
Section of Clinical Oral Microbiology, University of Copenhagen, Denmark
Björn Klinge, Professor, Odont dr, Specialist in Periodontology
Malmö University, Faculty of Odontology, Malmö, Sweden and Karolinska Institutet, Department of Dental Medicine, Huddinge, Sweden
Nils-Erik Fiehn, Associate professor emeritus, dr et lic.odont
Department of Immunology and Microbiology, Faculty of Health Sciences, University of Copenhagen, Denmark
Suom Hammaslääkäril 2022; 5: 36–43.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
COVID-19 pandemic and oral health care: Cause-and-effect
More than two years have now passed since the new coronavirus named severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS-CoV-2) virus began to spread globally from Wuhan, China, leading to the coronavirus disease (COVID-19) pandemic. COVID-19 symptoms vary from mild respiratory and gastrointestinal symptoms to severe pneumonia, and even death. New mutated variants have emerged throughout the pandemic and have caused concern about the new clinical features they may possess, regarding the transmissibility and severity of the disease, as well as the vaccine effectiveness.
SARS-CoV-2 is transmitted mainly by respiratory secretions. It is also frequently found in the saliva of both asymptomatic and symptomatic infected patients. This has created tremendous concern about transmission during dental care among dentists and patients. Consequently, access to non-urgent dental care was highly restricted during the early phases of the pandemic. This has caused an health debt in dental care and risked timely dental treatment.
Oral epithelial cells and salivary glands are susceptible to SARS-CoV-2. Still, so far, there is no evidence of any SARS-CoV-2 oral disease manifestation confirmed by virological diagnostics. Poorer oral health, in particular periodontitis, has been suggested to aggravate COVID-19, possibly via increased aspiration of oral bacteria causing coinfections or due to a periodontitis associated systemic inflammatory state. Further studies are needed to elucidate the possible effects of SARS-CoV-2 virus on oral and systemic health.