The Royal College of Surgeons, joka Britanniassa vastaa erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksesta, raportoi säännöllisesti myös lasten hammasterveydestä. Marraskuussa 2017 julkaistiin huolestuttavaa tietoa karieksen polarisoitumisesta huono-osaisiin Englannissa (www.theguardian.com/society/2017/nov/02/report).
Raportin mukaan siellä vähävaraisten lapset joutuvat kaksi kertaa todennäköisemmin sairaalahoitoon karieksen aiheuttamien komplikaatioiden johdosta kuin hyväosaisten jälkikasvu. Tämä näkyy myös maantieteellisinä eroina siten, että pohjoisessa Englannissa tilanne on huonompi kuin etelässä.
Vuonna 2016 peräti 14 % huono-osaisten lapsista joutui sairaalahammashoitoon, parempiosaisilla vastaava osuus oli 7 %, joka sekin minun mielestäni on yllättävän korkea prosenttiluku. Toisaalta varakkailla asuinalueilla 83 %:lla viisivuotiaista oli terveet hampaat, kun ”huonommilla” alueilla asuvien lapsien tervehampaisten osuus oli 70 %.
Englannissa erot eri asuinalueiden välillä ovat tunnetusti hyvin suuria. Ja terveydenhuoltojärjestelmä on erilainen meidän maahamme verrattuna, joten kenties kynnys lähettää lapsi anestesiahoitoon sairaalaan on matalampi kuin Suomessa.
Mielenkiintoista oli kuitenkin lukea, että lasten karies sairaalahoidon syynä oli kaksi kertaa yleisempää kuin esimerkiksi luunmurtumista johtuva sairaalahoito. Vuonna 2016 peräti 34 205 lasta jouduttiin hoitamaan yleisanestesiassa sairaalassa laajojen kariesvaurioiden takia. Samana vuonna ”vain” 17 043 lasta joutui sairaalaan luunmurtumien johdosta.
Vertailun vuoksi: sairaalahoidon syy oli 19 584 lapsella astma, 10 397:lla epilepsia ja 3 805:lla umpisuolen tulehdus. Britanniassa asuu yli 62 miljoonaa ihmistä ja yksin Lontoossa yli 15 miljoonaa, joten em. luvut on suhteutettava näihin väestölukuihin. Mutta hammasmätä siis rehotti tilastoissa ylivoimaisena ykkösenä!
The Royal College of Surgeons on esittänyt paheksuntansa poliitikoille, jotka eivät panosta ehkäisevään hammashoitoon. Kymmenet tuhannet lapset kokevat erittäin stressaavan yleis-anestesiassa tehdyn hampaiden poiston ja -hoidon sen sijaan, että yhteiskunta panostaisi sokerin käytön rajoittamiseen, hampaiden harjaukseen, fluorihammastahnan käyttöön sekä säännöllisiin hammastarkastuksiin – ei siis mitään uutta ja ihmeellistä.
British Dental Association yhtyy paheksuntaan ja heidän edustajansa Henrik Overgaard-Nielsen toteaa samaisessa uutisoinnissa, että on skandaali, ettei ehkäisevään hoitoon panosteta. Hänen mukaansa poliitikot vain istuvat kättensä päällä ja Westminster tarjoaa radiohiljaisuutta! Brittiläistä huumoria vakavasta aiheesta. Onneksi meillä Suomessa asiat ovat paremmin – vai ovatko?
J H Meurman