Käyttämällä aMMP-8-tuolinvierustestiä voidaan mitata ja arvioida viidessä minuutissa aktiivinen kiinnityskudoskato ja sen etenemisen riski suoraan hoitotuolissa ei-invasiivisesti eli kajoamatta tutkimuksellisesti kudoksiin. Testi täydentää parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikkaa, hoitotuloksen seurantaa sekä ylläpitohoitoa.

Tutkimuksessa suurin osa (61 %) Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2017–2019 ratkaistuista korvattavista protetiikan potilasvahingoista koski kiinteää hammaskantoista protetiikkaa. Kaikkiaan 46 % protetiikan potilasvahingoista katsottiin lääketieteellisesti perusteettomaksi.

On tärkeää varmistaa, että palveluita eniten tarvitsevat lapset saavat niitä, riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista suuhygienistit kokevat tarvitsevansa liikkuvassa hammashoitoyksikössä. Osaamisen systemaattiseen määrittelyyn sekä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota myös jatkossa sekä arvioida koulutuksen tuottaman osaamisen vastaavuutta työelämän tarpeisiin.

Allogeenisen hematopoieettisen kantasolusiirron jälkeisenä komplikaationa voi ilmentyä akuutti tai krooninen käänteishyljintä. Suussa akuutti käänteishyljintä ilmenee yleensä laaja-alaisina, kivuliaina ja epäsäännöllisinä eryteemisinä muutoksina ja ulseraatioina. Krooniselle käänteishyljinnälle likenoidit muutokset ovat tunnusomaisia.

Lähtökohdat
Alaleuan poskenpuoleinen bifurkaatiokysta on tulehduksellinen kollateraalikysta, joka tyypillisesti ilmenee ensimmäisen poskihampaan kohdalla 6–11-vuotiaalla lapsella. Kuvaamme kirjoituksessamme tällaisen harvinaisen hammasperäisen kystan ja käymme läpi hoitovaihtoehdot, joita sille esitetään kirjallisuudessa.