Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin kroonisiin sairauksiin. Parodontiitti, epäterveellinen ruokavalio ja lihavuus ovat systeemisen tulehduksen riskitekijöitä, mutta niiden samanaikaisen esiintymisen yhteyttä syljen tai seerumin tulehdusmarkkereihin on tutkittu vähän. Tuore väitöstutkimus tarkasteli näiden tekijöiden ­yhteyksiä suomalaisessa väestössä.

Journal of Clinical Periodontology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus vahvisti, että parodontiitin korkea riskiluku on yhteydessä kohonneeseen metabolisen oireyhtymän riskiin sekä erityisesti vatsalihavuuteen, hyperglykemiaan, verenpainetautiin ja metabolisen oireyhtymän komponetteihin.

Juuri päivitetyssä parodontiitin Käypä hoito -suosituksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota parodontaalisairauksien ehkäisyyn.

Bakteerien epätasapainoa, dysbioosia, hammasbiofilmissä pidetään ensisijaisena etiologisena tekijänä karieksen ja parodontaalisairauksien kehittymiselle. Pelkkä hampaiden harjaus ei poista biofilmiä hammasväleistä riittävän hyvin, oli harjausmenetelmä mikä tahansa.

Parodontiitti on yksi aikuisten yleisimmistä ei-tarttuvista sairauksista. Vaikka parodontiittia pidetäänkin monitekijäisenä tulehdussairautena, sen ensisijainen syy on epätasapainoisen, dysbioottisen biofilmin aiheuttama haitallinen isännän vaste biofilmin mikrobiärsykettä kohtaan. Siksi biofilmin hallinta on ensisijainen tavoite parodontaalisairauksien ennaltaehkäisyssä (sisältäen primäärisen, sekundäärisen, ja tertiäärisen ennaltaehkäisyn) ja hoidossa.

Katsaus on tuoreeseen tietoon perustuva yhteenveto terveen suun mikrobiomista ja suun biofilmeistä karieksen, ientulehduksen ja parodontiitin osalta. Lisäksi katsauksessa tähdennetään isännän osuutta suusairauksien kehittymisessä.