Juuri päivitetyssä parodontiitin Käypä hoito -suosituksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota parodontaalisairauksien ehkäisyyn.

Bakteerien epätasapainoa, dysbioosia, hammasbiofilmissä pidetään ensisijaisena etiologisena tekijänä karieksen ja parodontaalisairauksien kehittymiselle. Pelkkä hampaiden harjaus ei poista biofilmiä hammasväleistä riittävän hyvin, oli harjausmenetelmä mikä tahansa.

Parodontiitti on yksi aikuisten yleisimmistä ei-tarttuvista sairauksista. Vaikka parodontiittia pidetäänkin monitekijäisenä tulehdussairautena, sen ensisijainen syy on epätasapainoisen, dysbioottisen biofilmin aiheuttama haitallinen isännän vaste biofilmin mikrobiärsykettä kohtaan. Siksi biofilmin hallinta on ensisijainen tavoite parodontaalisairauksien ennaltaehkäisyssä (sisältäen primäärisen, sekundäärisen, ja tertiäärisen ennaltaehkäisyn) ja hoidossa.

Katsaus on tuoreeseen tietoon perustuva yhteenveto terveen suun mikrobiomista ja suun biofilmeistä karieksen, ientulehduksen ja parodontiitin osalta. Lisäksi katsauksessa tähdennetään isännän osuutta suusairauksien kehittymisessä.

Kahta yleisintä suusairautta, kariesta ja parodontaalisairauksia, pidetään uusimpien määritelmien mukaan ei-tarttuvina sairauksina, jotka biofilmi aiheuttaa. Molemmat taudit olivat yleisiä 1970-luvulla kaikissa Pohjoismaissa, mutta nykyään karieksen ilmaantuvuus on nuorilla vähäistä, kun taas ientulehdusta ja parodontaalisairauksia esiintyy yhä paljon pohjoismaisissa aikuisväestöissä. Näitä sairauksia esiintyy myös ikääntyneillä, koska hampaat säilyvät pidempään.

Tietyillä potilasryhmillä on kohonnut riski saada etäinfektio suun mikrobien vuoksi. Esimerkiksi potilaat, jotka aloittavat syövän sytostaattihoidon ja joille asennetaan sydämen tekoläppä tai nivelproteesi, tarvitsevat suun infektiofokusten kartoituksen ja eliminoinnin. Etäinfektioita mahdollisesti aiheuttava bakteremia on seurausta tavanomaisista suun toimenpiteistä, ja aktiivinen tulehdustila voi lisätä sen määrää.