Tandläkarförbundets lokala förtroendevalda från olika delar av Finland samlades i slutet av september för att diskutera aktuella frågor inom förbundets intressebevakning under några dagar. Det bärande temat var tandvårdstjänsterna som en del av social- och hälsovården som helhet. Innehållet i social- och hälsovårdsreformen och landskapsreformen, som efter sommaren tvingats in i ett nytt beredningsskede, och reformens verkningar behandlades ur olika synpunkter, både i förbundets sakkunniginlägg, under paneldiskussioner och i deltagarnas gemensamma gruppdiskussioner.

Hammaslääkäriliiton paikalliset luottamushenkilöt eri puolilta Suomea kokoontuivat syyskuun lopussa paikallistoiminnan neuvottelupäiville keskustelemaan liiton edunvalvonnan ajankohtaisista aiheista. Päivien kantava teema oli suun terveydenhuollon palvelut osana sote-kokonaisuutta. Kesän jälkeen uuteen valmisteluvaiheeseen ajautuneen sote- ja maakuntauudistuksen sisältöä ja vaikutuksia käsiteltiin eri näkökulmista niin liiton asiantuntijapuheenvuoroissa, sote-paneelikeskustelussa kuin osallistujien yhteisissä ryhmäkeskusteluissa.
Paikallisosastoilta kerätään ennen neuvottelupäiviä kyselyllä tietoa paikallisista suun terveydenhuollon järjestelyistä. Tietoa hyödynnetään monin tavoin liiton edunvalvonnan suunnittelussa. Tänä vuonna erityisen mielenkiintoista luettavaa olivat osastojen näkemykset sote-uudistukseen liittyvistä odotuksista ja valmistelun etenemisestä aluetasolla.

Reformen av social- och hälsovården och landskapsreformen framskrider, trots att riksdagens grundlagsutskott i juni krävde förändringar i en del av de lagar som hör till den omfattande helheten. Regeringen tillsatte en tjänstemannaarbetsgrupp för att göra en ny beredning av valfrihetslagen, ett av de centrala elementen i reformen. Samtidigt bestämde man att man skulle flytta fram datum för när reformen ska träda i kraft till början av år 2020.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee, vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyi kesäkuussa vaatimaan muutoksia osaan laajaan kokonaisuuteen kuuluvista laeista. Hallitus nimitti virkamiestyöryhmän valmistelemaan uudestaan valinnanvapauslain, uudistuksen yhden keskeisen elementin. Samalla se päätti siirtää muutoksen voimaantuloa vuoden 2020 alkuun.

Beredandet av social- och hälsovårdsreformen, allmänt kallad sote-reformen, fick ta time-out på sommaren när grundlagsutskottet krävde flera ändringar i regeringens lagförslag. De viktigaste kraven gällde den obligatoriska bolagiseringen och tidtabellen. Enligt grundlagsutskottet kan man inte på lagstiftningsnivå kräva att offentliga hälso- och sjukvårdsenheter omvandlas till bolag, och tidtabellen var inte realistisk när det gällde att säkra medborgarnas service. Reformen skjuts fram med åtminstone ett år, och landskapsvalen flyttas fram till hösten 2018.

Sote-uudistuksen valmistelu joutui kesällä ottamaan aikalisän perustuslakivaliokunnan vaatiessa monia muutoksia hallituksen lakiesityksiin. Merkittävimmät muutosvaateet koskivat ns. yhtiöittämispakkoa ja aikataulua. Perustuslakivaliokunnan mielestä julkisia terveydenhuollon yksiköitä ei voida lain tasolla vaatia yhtiöitettäväksi eikä aikataulu ollut realistinen turvaamaan kansalaisten palvelut. Uudistus lykkääntyy ainakin vuodella, ja maakuntavaalit siirtyivät vuoden 2018 syksyyn.