Apollonia saavuttaa kunnioitettavan 125 vuoden iän Suomen täyttäessä 100 vuotta. Hammaslääkäriseuran koulutustoiminnan perusta luotiin siis jo neljännesvuosisata ennen maamme itsenäistymistä.
Matti Äyräpään ja Wilhelm Olanderin perustama seuramme sai alkunsa vuonna 1892 Aleksanteri III:n hallitessa Suomea. Pienen kollegakunnan keskuudessa havaittiin tarve keskustella potilaiden hoitoon liittyvistä kokemuksista ja välittää hammaslääketieteellistä tietoa. Suomalainen hammaslääkärikoulutus oli käynnistetty jo edellisenä vuonna keisarin antamalla asetuksella.
Oma seura on ollut merkittävässä roolissa hammaslääkärien ammatti-identiteetin kehittäjänä ja kollegiaalisuuden vaalijana. Koulutustoiminnan jo vakiinnuttua todettiin, että ammattikunta tarvitsee uutta, tutkimukseen pohjautuvaa tietoa. Matti Äyräpään oma väitöskirjatyö satulanenän proteettisesta hoidosta viitoitti tietä suomalaiselle hammaslääketieteen tutkimukselle.
Suomalaisen hammaslääketieteen tutkimuksen menestystarinan taustalla on siis se, että alan uranuurtajat ymmärsivät jo varhain ammatillisen osaamisen kehittämisen sekä tieteellisen tutkimustyön merkityksen. Pienelle maalle hammaslääketieteelliseen tutkimukseen pohjautuvien innovaatioiden suuri määrä onkin ollut kansainvälisesti upea saavutus.
Professori Yrjö Paateron keksimää panoraamatomografiakuvausta ovat seuranneet sekä ksylitolin kehitystyö että useat diagnostiikan ja materiaalitieteen innovaatiot.
Suomalaisten tutkijoiden työ on kansainvälisesti arvostettua. Tutkimusinnovaatioiden pohjalta maahamme on vuosien kuluessa syntynyt myös merkittävää hammaslääketieteellistä liiketoimintaa, jolla on jo mittavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Maamme huippututkijat ovat saaneet tekemälleen työlle toistuvasti kansainvälistä tunnustusta lukuisten tiedepalkintojen ja huomionosoitusten muodossa.
Muuttuva maailma ja niukkenevat resurssit pakottavat tutkijat hakemaan jatkuvasti uusia keinoja tehdä tutkimustyötä menestyksekkäästi, ja suomalaisissa yliopistoissa tehtävän tutkimustyön jatkuvuudesta huolehtiminen on koko kollegakunnan yhteinen asia. Yliopistotason tutkimustyön turvaaminen ja ennen kaikkea kasvavan tutkijasukupolven työn tukeminen onkin myös Apollonian tieteellisen toiminnan keskiössä.
Mikäli suomalaiset tukijat eivät huolehdi suomalaisten suunterveyden tutkimuksesta, ei sitä tee kukaan muukaan.
Apollonian toimintaa ohjaavat jäsenlähtöisyys, tieteellisyys, aktiivisuus, avoimuus ja kansainvälisyys. Samoihin arvoihin tulee seuramme toiminta myös jatkossa perustumaan. Toimintaympäristön muuttuminen tuo mukanaan uusia haasteita, joihin Apollonia pyrkii aktiivisen osallistumisen kautta varautumaan.
Maksajan valta lisääntyy erityisesti julkisin varoin rahoitetussa terveydenhuollossa. Hoidoilta odotetaan vaikuttavuutta, jota tullaan arvioimaan lääketieteellisten kriteerien lisäksi myös elämänlaatua mittaavilla kriteereillä.
Äyräpään aikaisesta kokemustenvaihdosta Apolloniassa ollaan edetty näytönastekatsauksiin pohjautuvien Käypä hoito -suositusten laadintaan. Käypä hoito -suositukset nousevat tulevaisuudessa entistä tärkeämpään rooliin, ja niiden tuottaminen on yksi aktiivisen toiminnan keskeisiä elementtejä.
Vuonna 2017 juhlistamme Apollonian 125-vuotista taivalta monin eri tavoin. Apollonia-symposium pidetään poikkeuksellisesti kolmipäiväisenä tapahtumana, jolle Finlandia-talo tarjoaa mitä parhaimmat puitteet.
Voimme kaikki ylpeinä todeta, että 125 vuoden iän saavuttava järjestömme on kulkenut onnistuneen taipaleen arvoihinsa tukeutuen. Toivotan kaikki jäsenemme tervetulleiksi osallistumaan aktiivisesti juhlavuotemme tapahtumiin.