Viimeisenä päivänä ei ollut yhtään erilainen olo, kertoo juuri eläkkeelle jäänyt naantalilainen yksityishammaslääkäri Anne Linja. Lehti seurasi Linjan viimeisiä työviikkoja ja kuulosteli, millaisia ajatuksia töistä luopuminen herätti.
11.11. Kruunu omalle miehelle
Tänään oli periaatteessa ihan tavallinen päivä. Monilla potilailla käynti oli viimeinen, joten puolet ajasta meni siitä juttelemiseen. Osa potilaista on lähes henkilökohtaisia ystäviä itselleni. Kaikille potilaille on kerrottu, että jään eläkkeelle. Se on ollut kestopuheenaihe.
Yhdellä potilaalla oli juurihoidon tarve. Pohdimme, kannattaako sitä aloittaa, kun olen vain muutamia päiviä töissä. Päätimme kuitenkin aloittaa, kun tilanne oli akuutti.
Potilaana oli myös mieheni. 50 vuotta sitten hän sai nakkikioskilla nyrkistä, ja yksi hammas lohkesi. 45 vuotta siinä on ollut muovinen paikka. Se on kestänyt hyvin, mutta ollut aika ikävän värinen. Nyt mietittiin, että laitetaan siihen keraaminen kruunu.
Kaikki tauot käytimme hoitajan kanssa kirjoituspöydän laatikoiden katsomiseen. Siellä oli esimerkiksi röntgenlähetelomakkeita, joita ei ole vuosiin tarvinnut.
Jokin aika sitten kävimme läpi paperikortteja. Oli haikeaa katsella niitä, sillä moni potilaista oli edesmennyt. Tässä on käynyt tietynlaista luopumista läpi jo pitkään.
Olen tehnyt parin vuoden ajan töitä kerran viikossa. Yksityishammaslääkärinä on etu, että näin voi tehdä. Ei monessa ammatissa pysty samaan.
Ajatus eläköitymisestä on kypsynyt pikkuhiljaa. Kun eläkeikäni 63 vuotta ja 3 kuukautta täyttyi helmikuussa 2019, otin ensimmäisen vuokralaisen ja myöhemmin lisää. Iso osa potilaistani on siirtynyt vuokralaisille.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 2/2026.