Miltä kuulostaisi tavoite: jokaisen vuonna 2030 ja sen jälkeen syntyvän lapsen tulisi pysyä kariesvapaana koko elämänsä ajan (1)?
Minusta se kuulostaa hienolta – lähes runolliselta. Mutta samalla tavoite tuntuu yhtä kunnianhimoiselta kuin olympiavoitto silloin, kun omat treenit rajoittuvat piirinmestaruustasolle. Varsinkin kun tiedämme, että karies koskettaa lähes jokaista ihmistä elämänsä aikana.
Vaikka osalle karies jää varhaiselle asteelle, arviot ovat pysäyttäviä: noin 2,3 miljardilla ihmisellä on hoitamattomia kariesvaurioita pysyvissä hampaissa, ja yli 530 miljoonaa lasta kärsii hoitamattomista maitohampaiden kariesvaurioista (2). Nämä luvut tekevät karieksesta maailman yleisimmän ei tarttuvan sairauden.
Karies on kumuloituva sairaus, mutta sen eteneminen dentiiniin ja kavitaatioiden muodostuminen on täysin ehkäistävissä, ja siinä keskeinen asia on hampaiden mekaaninen puhdistaminen fluorihammastahnalla. Tämä ei yllätä ketään. Teoriassa helppoa, käytännössä välillä hyvinkin vaikeaa. Eikä ainoastaan Suomessa, vaan kaikkialla maailmassa.
Alussa mainitun rohkean tavoitteen on asettanut maailmanlaajuinen Alliance for a Cavity Free Future (ACFF) -yhteistyöverkosto (1). ACFF:n keskuspaikka sijaitsee Lontoossa, mutta sen jäseniä ja yhteistyökumppaneita on jokaisella mantereella. Suomessakin toimiva Koko Suomi harjaa -kampanja on osa tätä yhteistyöverkostoa.
Kymmenvuotisen toimintansa aikana ACFF on nostanut vuosittain esiin erilaisia karieksen hallinnan teemoja ja ikäryhmiä. Vuoden 2026 teemaa ei ole vielä julkaistu, mutta sen on määrä tarkentua syksyn lähestyessä.
ACFF on myös antanut julistuksen, jonka ydinajatus on selvä: tarvitaan maailmanlaajuista yhteisponnistusta, jotta karies ymmärretään kumuloituvana sairautena ja sen ehkäisyyn sitoudutaan kautta linjan. Mukaan tarvitaan kaikki sektorit – päättäjistä terveydenhuollon ammattilaisiin, koulutusorganisaatioista vapaaehtoisiin ja ennen kaikkea yksittäisiin ihmisiin.
Mitä meidän tulisi tehdä? Ensisijaista on varmistaa, että näyttöön perustuvat karieksen ehkäisyn ja hallinnan menetelmät ovat kaikkialla saatavilla. Lisäksi jokaiselle tulisi tarjota ymmärrettävä opetus suunterveydestä – ja tukea siihen, että vastuu omasta ja läheisten suunterveydestä tuntuu mahdolliselta kantaa.
Lokakuussa kampanja nousee jälleen vahvasti esiin, ja sen huipentuma on World Cavity Free Future Day 14. lokakuuta. Päivän tarkoitus on yksinkertainen mutta tärkeä: tuoda esiin suunterveyden merkitys osana terveyttä.
Syksyllä kampanja näkyy Suomessa laajasti erityisesti opetusvideoiden ja tietoiskujen muodossa. Kohderyhmänä ovat suunterveyden ammattilaiset – mutta ehkä vielä tärkeämpää on tavoittaa myös ne terveydenhuollon ammattilaiset, jotka eivät päivittäin työskentele suunterveyden parissa.
Sillä lopulta kariesvapaa tulevaisuus tehdään yhdessä. Hyvä uutinen on, että pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus: small action – great impact.
Tarja Tanner
dosentti, EHL
Lähteet:
1. Alliance for Cavity Free Future (ACFF) https://www.acffglobal.org/
2. Pitts NB, Mayne C. Making Cavities History: A Global Policy Consensus for Achieving a Dental Cavity-Free Future. JDR Clin Trans Res 2021; Jul 6(3): 264–267.