Hämeenlinnan noin kolmenkymmenen hammaslääkärin kaikkien aikojen ensimmäinen Teams-kokous on juuri päättynyt. Lammin hammashoitolassa kirkastui samalla, mikä on etäpalaverin suurin hyöty.
– Puolet lyhyempi palaveri kuin tavallisesti, ja kaikki asiat käytiin läpi! Tämähän toimi hyvin, toteavat hammaslääkärit Tarja Huostila ja Henna Salmio yksimielisesti. Pois jäi 35 kilometrin matka Hämeenlinnaan.
Yhteisistä kokouksista voisi lammilaisten mielestä ainakin joka toisen järjestää jatkossakin etänä, oli koronaa tai ei. Työyhteisön sosiaalinen liima on toisaalla, ja siitä ei aiota luopua.
Lammin hammashoitolassa on juotu aamukahvit yhdessä aamuyhdeksältä niin kauan kuin talossa on työskennelty. Etäisyyttä kahvihuoneessa toki nyt yritetään pitää, kuten kaupungin ohjeissa neuvotaan.
Kahvilla jutellaan niitä näitä, samoin kuin kahvihuoneissa kautta maan. Potilastapauksia tai muuten työtä tiukemmin koskevaa asiaa käydään läpi pitkin päivää.
– Aamukahvin ansiosta jokaisen näkee päivän aikana ainakin kerran. Jossain toisessa hammashoitolassa saattaa mennä hyvinkin koko päivä niin, ettei yhtään tiedä, keitä siellä on töissä, sanoo Salmio.
”Nyt ei voida muutakaan tehdä”
Silloin kun asioihin ei voi vaikuttaa itse, mittasuhteet asettava ja empaattinen kollega on parasta mitä toivoa voi.
Niinpä Tarja Huostila tuli apuun, kun Henna Salmio tuskaili päiväkoti-ikäiseltä lapseltaan tarttunutta, lyhyellä aikavälillä uusivaa kurkkukipuaan. Aiemmin Salmio olisi miettinyt, jaksaako päivän. Nyt on ohjeistuksen mukaan jäätävä saman tien kotiin – ja jo kertaalleen keväällä perutut potilasajat perutaan uudelleen.
– Nyt on sellainen sääntö, tällaista se nyt on, Huostila lohdutti.
– Kyllä se on henkisesti vaikeaa jäädä kurkkukivun kanssa kotiin, kun päällimmäisenä on ajatus valtavasta hoidon tarpeesta. Se vaikuttaa työhyvinvointiin itselläni ihan selvästi, Salmio miettii.
Kohtaamiset kahvihuoneessa lisäävät myös yhteistä ymmärrystä toisten töistä. Jos yksi Hämeenlinnan hammashoidon keskitettyyn ajanvaraukseen vastaavista hoitajista ei sattuisi vastaamaan puhelimeen juuri Lammilta, pienellä terveysasemalla jäisi piiloon se, millaisen paineen alla ajanvaraus työtään tekee.
Työyhteisön merkitys korostui koronakeväänä muutenkin. Salmio miettii, että kaiken epävarmuuden keskellä keväällä oli sentään ihanaa, että sai silti tulla töihin.
Hämeenlinnassa hoitoa jatkettiin ainoastaan kahdessa hoitolassa, joissa Lammiltakin käytiin kevät töissä.
– Hätilän hammashoitolassa työskentelemisessä oli kivaa se, että tutustuin siellä nuoriin kollegoihin, Salmio sanoo.
Mielekkyyttä myös omaan työhön
– Yhteenkuuluvuuden kokemus eli samaistuminen on ihmiselle luontainen tarve, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun työyhteisössä on epävarmuutta.
Arvostuksen saaminen muilta tukee hyvinvointia. Arvostusta koetaan oikeudenmukaisuuden ja reilun kohtelun kautta.
Esimerkiksi samat säännöt kaikille, päätöksiin vaikuttaminen ja oikeudenmukainen johtaminen ovat avainasemassa.
Kaltiaisen sanomasta käy ilmi myös se, miksi pelkän ääniyhteyden kautta toteutetut etäpalaverit tuntuvat kestoaan ja asiaansa raskaammilta.
– Mitä vähemmän meillä on kasvokkaisia vuorovaikutustilanteita, sitä vaikeampi on osoittaa arvostusta toista kohtaan.
Jokainen voi omien voimavarojensa mukaan aktiivisesti rakentaa yhteisöllisyyttä.
– Aktiivinen tuen antaminen työkavereille tuo mielekkyyttä myös omaan työhön, Kaltiainen tsemppaa.
Samaa alleviivaa työterveyspsykologi Tiina Koivisto Työterveyslaitokselta:
– Usein jo se auttaa, että jaamme omia kokemuksiamme toisten kanssa. Näin voimme saada myös hyviä vinkkejä työtilanteen keventämiseen tai ylipäätään palautumiseen.
Mikä auttaa jaksamaan?
Tiina Koivisto muistuttaa, että työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta tärkeintä on tunnistaa ja tunnustaa oma tilanteensa. Itseään ei kannata verrata kollegaan.
– Jos huomaat olevasi jaksamisen suhteen kovilla, kannattaa muistutella mieleen, mitkä ovat itselle tehokkaimmat palautumisen ja stressinhallinnan keinot. Joillekin liikunta on palauttavinta, toiselle yhteinen aika läheisten kanssa.
Tärkeä tuki jaksamiselle on myös työpäivän aikainen palautuminen. Koivisto neuvookin varmistamaan, että työpäivän aikana ehtii pitämään tarpeeksi taukoja ja vaihtamaan ajatuksia työkaverien kesken.
Lammilla resepti on selvä: ”Täällähän me niistä puhutaan, ja sitten siitä pääsee yli.”
Tilanteeseen myös tottuu, eikä visiirin käyttäminenkään enää tunnu yhtä oudolta kuin aluksi.
– En enää ajattele, että tämä on jokin poikkeustila, vaan että nyt on tällaista, Salmio sanoo.
Mitä työyhteisö voi tehdä jaksamisen eteen?
- Työnantajan on tärkeää järjestää mahdollisuuksia työyhteisön yhteiselle keskustelulle.
- Kun korona-ajan keston ennakointi on vaikeaa, on tärkeää tilannekohtaisten pikaratkaisujen sijaan katsoa laajemmin työyhteisön tilannetta.
- Työn sujuvuuden mahdollisiin pulmakohtiin on hyvä miettiä pitkäjänteisiä ratkaisuja. Kevään ratkaisut saattavat nyt vaatia tarkennusta.
- Esimiehen kannattaa pysyä kuulolla, kysyä aktiivisesti kuulumisia ja järjestää kohtaamisia esimerkiksi Teamsin välityksellä.
- Aikaa olisi hyvä varata myös kunkin työntekijän kysymyksille/huolille korona-aikaan liittyen.
- Etänä järjestettävissä työkokouksissa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota vuorovaikutukseen.
- Myönteistä vuorovaikutusta voit vahvistaa esimerkiksi tarjoamalla tukea, apua ja tietoa, pitämällä kiinni lupaamastasi ja näyttämällä arvostusta kaikille tasapuolisesti.
Lähde: työterveyspsykologi Tiina Koivisto, Työterveyslaitos
Työn imua ja tylsistymistä
Työterveyslaitoksen tutkimus osoitti suomalaisten työhyvinvoinnissa lievää myönteistä kehitystä koronakevään aikana.
– Keskimäärin työn imu vähän lisääntyi ja krooninen väsymys väheni, mutta tylsistyminen lisääntyi. Varsinkin etätyössä olleet raportoivat uuden oppimisen ja itsenäisen päätöksenteon lisääntyneen. Toisaalta ilmeisesti moni aiempi kuormittavalta tuntunut mutta innostava työtehtävä on jäänyt pois, sillä etenkin etätyössä olleiden tylsistyminen lisääntyi, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Miten Suomi voi? -kyselyssä 42 prosenttia ilmoitti tehneensä koronakeväänä aiempaa enemmän etätöitä, kolmannes jopa suurimman osan työajastaan. YLE:n aiemmin keväällä Taloustutkimuksella teettämässä väestökyselyssä 36 prosenttia vastanneista ei pystynyt tekemään työtään lainkaan etänä. Tähän joukkoon kuuluu valtaosa hammaslääkäreistä.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa lähityötä tehneillä ei havaittu suurta muutosta työhyvinvoinnissa koronakevään aikana. Kuitenkin myös he kokivat kroonisen työväsymyksen vähentyneen ja terveydentilansa kohentuneen.
– Erityisesti etätyötä tehneet kokivat työyhteisöltä ja työkavereilta saadun tuen vähenneen.
Kaltiainen pohtii hieman huolestuneena, että jos ja kun etätyön määrä jatkossa lisääntyy pysyvästi, on mahdollista, että työhyvinvoinnin erot väestössä kasvavat.