Hammaslääkärilehdessä 6/2022 käsittelin sitä, kuinka tiede toimii usein varsin tehottomasti ja tuottaa huonolaatuista tutkimusta, mikä tuo vain vähän lisäarvoa potilaille ja yhteiskunnille sekä voi joskus jopa aiheuttaa haittaa (1).
Esimerkiksi sittemmin hyödyttömäksi todetun hydroksiklorokiinin käyttö koronavirusinfektion hoidossa perustui hyvin heikkolaatuiseen tutkimukseen (2). Toisaalta esimerkiksi lähes kaikki 230 julkaistua tutkimusta, joissa kehitettiin koronavirusinfektion diagnostiikan tai taudinkulun ennustemalleja, oli todettu heikkolaatuisiksi. Tutkimusten suunnittelussa, analyyseissä ja raportoinnissa oli merkittäviä puutteita (3). Tuoreita huonoja esimerkkejä riittää.
Mitä sitten yksittäinen tieteen kuluttaja, tekijä tai organisaatio, kuten kansallinen hammaslääkäriseura, yliopistosairaala tai tutkimusta rahoittava säätiö, voivat tehdä asialle? Tärkeää on ensinnäkin tiedostaa tieteen ja sen tekemisen ongelmien laajuus ja vakavuus. Usein tutkimustuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti.
Tieteen tekijöiden ja rahoittajien tulisi määrän sijaan panostaa laatuun. Lisäksi olemassa olevien tutkimustulosten uudelleenarviointia ja niille pohjautuvaa vaiheittaista etenemistä tulisi arvostaa aiempaa korkeammalle. Tutkimusaiheiden tulisi määräytyä pitkän aikavälin etujen mukaisesti. Tutkimusmenetelmien kehittämistä, niiden hallintaa sekä tutkimuksessa syntyvien aineistojen avointa jakamista tulisi arvostaa nykyistä enemmän. Puutteellista ja läpinäkymätöntä tutkimustulosten raportointia tai tutkimusaineiston tarkoituksellista pimittämistä ei tule hyväksyä, tietenkin yksilöiden tietosuoja huomioiden. Tieteellistä julkaisemista tulisi kanavoida muihin kuin satumaisia voittoja tällä hetkellä tahkoaviin julkaisijoihin. (1)
Registered Reports -julkaisumallista on hyviä kokemuksia muun muassa julkaisuharhan vähentämisessä (4). Malli ohjaa tutkimusta avoimuuteen tutkimuksen suunnittelussa, raportoinnissa ja julkaisemisessa. Sen perusidea on kaksivaiheinen vertaisarviointi. Ensin tutkimussuunnitelma vertaisarvioidaan ja lehti lupaa suunnitelman hyväksymisellään julkaista tutkimuksen, kunhan se tehdään ja raportoidaan suunnitelman mukaisesti. Aineiston keruun ja analysoinnin jälkeen tulosten raportointivaiheessa tutkimus arvioidaan uudelleen. Harmillisesti hammaslääketieteen tiedeyhteisö ei ole aktiivisesti tarttunut Registered Reports -julkaisumalliin, toivottavasti tulevaisuudessa.
Erityisen keskeisiä toimijoita ovat myös tutkimuksen rahoittajat, kuten erilaiset säätiöt ja valtiot. Ne pystyvät esimerkiksi edellyttämään tutkimustulosten, -menetelmien ja -aineistojen vapaata jakamista edellytyksenä myönteiselle rahoituspäätökselle. Toisaalta julkaisumääriin perustuvia rahoitusmalleja, jollaista käytetään Suomenkin yliopistoissa, pätevyysvaatimuksia (esimerkiksi dosentuurin edellyttämistä) ja erilaisia yliopistojen ja tieteentekijöiden ranking-listoja ja indeksejä tulisi tarkastella hyvin kriittisesti.
Tehottomuudesta huolimatta tiede on loistava ”keksintö” ja aika-ajoin se tuottaa merkittävää lisäarvoa yksilöille ja yhteiskunnille. Myös tästä lähihistoriassa on esimerkki: Koronavirusrokotteiden kehitys oli menestyksekästä ja nopeaa. Työn taustalla oli paitsi voimakas taloudellinen tuki, myös koordinoitua maailmanlaajuista tieteen avoimuutta ja yhteistyötä.
Kirjallisuutta
1. Methodology over metrics: current scientific standards are a disservice to patients and society. 10.1016/j.jclinepi.2021.05.018
2. COVID-19 coronavirus research has overall low methodological quality thus far: case in point for chloroquine/hydroxychloroquine. 10.1016/j.jclinepi.2020.04.016
3. Prediction models for diagnosis and prognosis of covid-19: systematic review and critical appraisal. 10.1136/bmj.m1328
4. Registered Reports: Peer review before results are known to align scientific values and practices. https://www.cos.io/initiatives/registered-reports