Apollonian apurahoilla on tärkeä rooli hammaslääketieteen tutkijoiden rahoituksessa – etenkin uran alkuvaiheessa. Apollonian hyväksi havaitun linjan mukaan tutkimusapurahoja jaetaan usealle tutkijalle, jolloin summat jäävät pienemmiksi, mutta tutkijajoukko ja aihekirjo pysyy laajempana. Laajempi tutkimuspohja on varmistamassa sitä, että alalla riittää kouluttajia tulevaisuudessakin ja tutkimustieto saadaan kaikkien jäsenten ulottuville.
Haetaan hyviä hakemuksia
Asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja Pertti Pirttiniemi Oulun yliopistosta toivoo saavansa paljon hyviä hakemuksia luettavakseen. Hän kannustaa lukemaan hakuohjeet huolellisesti ja käyttämään riittävästi aikaa hakemuksen tekoon, ettei siihen jäisi harmittavia virheitä. Nuoremmille hakijoille Pirttiniemi antaa yksiselitteiseksi ohjeeksi keskustella ohjaajan kanssa apurahahausta: hakemuksen näyttäminen ohjaajalle on suorastaan ”pakollista”.
Pirttiniemi listaa pahimpana kompastuskivenä erilaisten liitteiden puutteen.
– Muistakaa laittaa mukaan eettisen toimikunnan lausunto ja muut tutkimusluvat. Ja lupien tulee koskea juuri kyseistä projektia. Tärkeää on myös kertoa, mikäli lupia ei tarvita.
Pirttiniemen lista jatkuu:
– Tutkimuksen tausta on kuvattava riittävän tarkasti käyttäen lähdeviitteitä, ja tutkimussuunnitelmasta pitää näkyä, että taustoihin on perehdytty. Hakijan eduksi on se, että tutkimusasetelma ja tavoitteet on ilmaistu selkeästi. Ja rahoitussuunnitelman tulee kohdistua kyseiseen projektiin.
On myös hyvä muistaa, että hyviäkin hakemuksia voi jäädä rannalle, vaikka kaikki muotoseikat olisivatkin kunnossa. Tutkimusapurahojen julkistamisen jälkeen asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja on valmiina perustelemaan päätökset. Tämä mahdollisuus kannattaa käyttää.
Joululoma hakemusten parissa
Asiantuntijalautakunta saa vuosittain satakunta tutkimusapurahahakemusta käsiteltäväkseen syyskauden lopussa. Jokainen lautakunnan jäsen tutustuu huolella jokaiseen hakemukseen. Pirttiniemi toteaakin naurahtaen, että joululomalla riittää hyvää lukemista. Lautakunnan jäsenet antavat Apollonian käyttöön paitsi asiantuntemustaan myös aikaansa.
– Annan mielelläni panokseni tähän. Tämä on kunniatehtävä! Jossain vaiheessa on sitten aika siirtää työ seuraavalle.
Vastavuoroisesti työ antaa jotain myös tekijälleen – tässä tapauksessa hyvän näköalapaikan alan tutkimukseen ja inspiroivan yhteistyön lautakunnan sisällä.
– Asiantuntijalautakunnan jokaiselle jäsenelle muodostuu hyvä kuva suomalaisesta hammaslääketieteen tämän hetken tutkimuksesta. Meillä on myös hieno ryhmä, jolta saa hyvän tuen työhön.
Kymmenen kiloa kevyempi urakka
Viime vuonna apurahaprosessi pyöritettiin ensimmäistä kertaa uudessa apurahajärjestelmässä. Järjestelmä on saanut kiitosta, mutta toki toimistolla on ratkottu myös muun muassa teknisiä ongelmia. Asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on päässyt muun muassa yhdistämään hakijoita ja vanhoja selvitettäviä apurahoja.
– Jos hakija on kirjautunut edellisellä kerralla eri sähköpostiosoitteella esimerkiksi vanhentuneella opiskelijaosoitteella, vanhaan hakemukseen ja apurahaan ei pääse kiinni. Pystyn täällä toimistolla yhdistämään sähköpostiosoitteita, muistuttaa Hietala-Lenkkeri.
Ensimmäisestä vuodesta on opittu, ja käytäntöjä on pyritty kehittämään. Hietala-Lenkkeri kannustaa hakijoita kysymään jatkossakin rohkeasti, jos jokin askarruttaa.
Myös asiantuntijalautakunta on päässyt hyvin kiinni sähköiseen prosessiin, ja uusi järjestelmä on helpottanut asiantuntijoiden työtä.
– Nyt aika oli kypsä tähän, eikä kukaan lautakunnassa kaivannut enää paperisia hakemuksia. Ennen jokaiselle tuli kymmenen kilon paketti postissa. Se on valtava määrä paperia. Käsittely on nyt hyvin joustavaa, ja järjestelmä on nopeuttanut hakemusten käsittelyä, Pirttiniemi kiittää.
MYEL-vakuutus turvaa tutkijan selustaa
Apurahoilla tehdään yhä suurempi osa tutkimuksesta, ja monen tutkijan tulot kertyvät erisuuruisista ja -mittaisista apurahajaksoista. Näistä jaksoista pitäisi koota myös eläke ja turva elämän eri tilanteisiin. Apurahansaajan MYEL-vakuutus tarjoaa sosiaaliturvaa eikä ole vain kurja lisäkulu.
Apurahansaajien sosiaaliturva parannettiin kymmenen vuotta sitten, ja apurahatyöskentelyn vakuuttaminen tuli pakolliseksi.
– Kaikesta työstä pitäisi karttua eläketurvaa, myös apurahatutkijan työstä, painottaa Melan vakuutustiimin vetäjä Leena Vehkomäki.
Suomessa tieteellisten ja taiteellisten apurahojen saajat saavat MYEL-vakuutuksensa Melan eli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Rinnastus maatalousyrittäjiin voi tuntua vieraalta, mutta tässä järjestelmässä vakuutusturva voitiin muokata toimivaksi ja mukaan saatiin myös tapaturmavakuutus.
Apurahansaajalla on lakisääteinen velvollisuus ottaa itselleen vakuutus, kun apurahatyöskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta, neljälle kuukaudelle tarkoitetun apurahan summa on vähintään 1 300 euroa (2019), apurahansaaja on 18–68-vuotias, eikä vanhuuseläkkeellä, ja apuraha on myönnetty Suomesta ja saaja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
– Perusopintojaan tekevät opiskelijat eivät kuulu kuitenkaan vakuutuksen piiriin, täsmentää Vehkomäki.
Vakuutetut apurahansaajat ovat oikeutettuja MYEL:n mukaiseen lakisääteiseen eläketurvaan, turvaan työtapaturman sattuessa, kuntoutukseen ja ryhmähenkivakuutukseen ja myös ansiosidonnaiseen sairaus-, äitiys- ja vanhempainrahaan. Vehkomäki toivoo, etteivät apurahansaajat – sen hetkisiä menoja karsiakseen – minimoisi vakuutusmaksuja ajattelematta tulevaa.
– On tärkeää, että vakuutus mielletään turvaksi. Samalla tavalla kuin työtuloista maksettavat sosiaaliturvamaksut, MYEL-vakuutus on tarkoitettu varmistamaan eläketuloja ja antamaan turvaa, kun jotain yllättävää sattuu, muistuttaa Vehkomäki.
Vakuutusta tulee hakea viimeistään kolmen kuukauden sisällä siitä, kun myönnetty apuraha otetaan käyttöön. Vakuutusmaksut perustuvat laskennalliseen työtuloon ja ovat myös verovähennyskelpoisia. Jokaisesta erillisestä apurahasta tehdään oma vakuutushakemus.
– Vakuutuksen tauotuskin on mahdollista, kunhan se tehdään neljän kuukauden sykleissä: tutkimusta neljä kuukautta, vapaata neljä ja vielä neljä tutkimuskuukautta jäljellä, selventää Vehkomäki.
Vakuuttamisvelvollisuus koskee työskentelyapurahoja, eikä siis kulujen kattamiseen tarkoitettuja apurahoja kuten esimerkiksi matka-apurahoja. Jos apuraha on osin tai kokonaan kuluapuraha, kulujen osuus voidaan vähentää vakuutettavasta summasta. Vähennyskelpoisia kuluja ovat mm. apurahatyöskentelystä aiheutuvat materiaalihankinnat, matkakulut ja työhuonekustannukset. Kulujen vähennysoikeuden määrittää apurahoja jakava taho. Apollonian tutkimusapurahoista, jotka on ilmoitettu käytettävän kuluapurahoina, voidaan vähentää kuluja.
Mela saa apurahojen myöntäjiltä ilmoitukset apurahoista, mutta vastuu vakuutuksen ottamisesta on tutkijalla itsellään.
– Käytännössä emme metsästä kovin pieniä apurahoja, mutta isompien summien perään kyllä kyselemme ja vakuutamme myös Melan aloitteesta.
Lisätietoa apurahansaajan vakuutuksista saa osoitteesta: www.mela.fi/fi/apurahansaajat.