Uutiset

PääkirjoitusTarvitsemme vaikuttavampia keinoja

17.5.2024Henna Virtomaa
Henna Virtomaa. (Kuva: Juha Korhonen)

En taaskaan ollut varautunut pääsiäisen virpojiin. Olen ottanut periaatteeksi, että talostamme ei karkkia saa. Tänä vuonna nostin esille ksylitolipurukumipussit. Toki heti tiedusteltiin, meinaatko siis noita virpojille. Ilokseni sain lapsilta monta vilpitöntä kommenttia: ”Oho, saanko oikein kokonaisen pussin?”

Monet hyvinvointivaltion keskeiset piirteet syntyivät 1970-luvulla. Kansanterveyslain myötä kuntien tuli järjestää alaikäisten hammashoito. Painopiste oli lasten ja nuorten hoidossa ja terveysohjauksessa. Suunniteltiin profylaksiaohjelma ja ”valistusmateriaalia”, ja ksylitolin teollinen valmistus alkoi. Myös lasten musiikkiin sisällytettiin suunterveyttä, kuten M. A. Nummisen lauluissa Hampaiden puhdistus ja Syö karkkia vain karkkipäivänä.

Enää karkit eivät valitettavasti ole vain karkkipäivinä ja sesonkeina ostettavia tuotteita. Kauppojen herkkuvalikoimat ovat laajentuneet uskomattomiin hyllymetreihin. Kenen on vastuu? Lapsi luottaa siihen, että aikuinen tietää, ja kun me aikuisina hyväksymme tämän, lapsi pitää asiaa oikeana.

Hallitus päätti kehysriihessään, että yleinen arvonlisävero nostetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutoksen on määrä tulla voimaan jo tämän vuoden aikana. Elintarvikkeita ja esimerkiksi ravintolapalveluja koskeva alennettu, 14 prosentin vero säilyy entisellään. Makeisten arvonlisäveroa korotetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Makeisten, virvoitusjuomien ja tupakkatuotteiden veronkorotuksia on perusteltu kansanterveydellisillä ja taloudellisilla vaikutuksilla. Ksylitolia ajatellen päätös voi kuitenkin olla ongelmallinen ja kääntyä tavoitettaan vastaan. Ksylitolia ei voitane edelleenkään EU-komission tulkinnan takia jättää veronkorotuksen ulkopuolelle. Hammaslääkäriliitto teki painokkaasti vaikuttamistyötä nimenomaan sokeriveron puolesta eikä pidä keksien ja jäätelöiden jättämistä 14 prosentin verokantaan mielekkäänä.

Lasten ja nuorten lihavuus on maailmanlaajuinen ilmiö. Siihen on monia syitä, joista yhtenä limsojen ja karkkien nauttiminen jopa päivittäin. Tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa 25-vuotiailla nopeammin kuin missään muussa Global Burden of Disease -tutkimuksessa vertaillussa Länsi-Euroopan maassa. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseen ja hoitoon sekä liikkumisen lisäämiseen tarvitaan uusia, vaikuttavampia keinoja.

Tähän, kuten moneen muuhunkin tärkeään kotimaiseen päätökseen, liittyy eurooppalainen näkökulma. Suomen eduskunnassa jo hyväksytty laki virvoitusjuomaveron muuttamiseksi tulee voimaan, jos Euroopan komissio toteaa sen EU:n valtiontukisäännösten mukaiseksi. Komission toimintaa valvoo EU-parlamentti. EU-parlamentissa säädetyt direktiivit velvoittavat jäsenmaana myös Suomea. Suomalaiset voivat vaikuttaa tulevaisuuteen EU-vaaleissa 6.–9. kesäkuuta 2024.

100-vuotisjuhliaan viettävä Hammaslääkäriliitto on suun asialla. Vaikutamme EU-vaaleissa ja kannustamme jokaista antamaan äänensä.

Lue myös
Etsitkö näitä?