Hiljattain Cancer Control -lehdessä julkaistu pilottitutkimus tarjoaa uutta tietoa sädehoidon mahdollisista haittavaikutuksista parodontiumille. Suomalais-turkkilainen tutkijaryhmä selvitti pään ja kaulan alueen karsinoomaa sairastavien potilaiden saaman sädehoidon vaikutusta parodontiitin biomerkkiaineisiin.
Turkissa toteutetussa tutkimuksessa oli mukana 13 potilasta, jotka saivat sädehoitoa osana pään ja kaulan alueen karsinooman hoitoa. Kaikilla potilailla oli nopeasti etenevä (riskiluokka C) vaiheen II–IV parodontiitti, ja kaikki olivat tupakoineet ennen sädehoidon aloittamista yli 10 savuketta päivässä vähintään viiden vuoden ajan.
Tutkitut biomarkkerit olivat suunesteen aktiivinen matriksin metalloproteinaasi -8 (aMMP-8) sekä verenkuvan neutrofiilien määrä ja neutrofiili-lymfosyyttisuhde (NLR). Näiden pitoisuudet mitattiin ennen sädehoitoa ja kolme viikkoa sädehoidon alkamisesta. aMMP-8 on parodontiitin biomerkkiaine, joka kuvaa parodontiumin paikallista tulehdustilaa ja kudostuhoa. NLR-arvo puolestaan kertoo elimistön systeemisestä subkliinisestä tulehduksesta, ja myös sen kohoaminen on aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty parodontiittiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että suunesteen aMMP-8-pitoisuus ja veren NLR-arvo kohosivat kolmessa viikossa sädehoidon alkamisesta merkitsevästi (p < 0,05), mikä heijastaa paikallista ja systeemistä tulehdusreaktiota sekä heikentynyttä suun immuniteettia. Uskomme, että parodontiitin äkillisen pahenemisen taustalla ovat sädehoidon suorat haittavaikutukset, kuten kudosten hapensaannin ja verisuoniston heikentyminen, sekä suun mikrobiston muutokset.
Tutkimustulokset laajentavat ymmärrystä sädehoidon aiheuttamista kudosvaikutuksista suussa. Ne myös kannustavat jatkotutkimuksiin sen suhteen, voidaanko pään ja kaulan alueelle annetun sädehoidon mahdollisia parodontaalisia haittavaikutuksia havaita biomarkkeridatan avulla. aMMP-8-suuhuuhdetesti voi osoittautua lupaavaksi keinoksi tunnistaa parodontaaliterveysriskit potilailla, jotka saavat sädehoitoa pään ja kaulan alueen syöpään, sillä parodontiittiriskin todentaminen ja seuranta suuhuuhdenäytteen avulla on kätevää ja noninvasiivista. Riskipotilaiden tunnistaminen voi auttaa tarvittavien parodontaalisten tukitoimien kohdentamisessa sekä motivoida potilasta hyvään suun omahoitoon, joka on sädetetyssä leuassa ensiarvoisen tärkeää.
Radiotherapy increases aMMP-8-levels and neutrophil/lymphocyte ratio rapidly in head and neck cancer parients: a pilot study
Ella Brandt 1, Mutlu Keskin 2, Taina Tervahartiala 1, Mustafa Yılmaz 3, İlknur Harmankaya 4, Didem Karaçetin 4, Turgut İpek 5, Ulvi Kahraman Gürsoy 6, Jaana Rautava 1, 8, Shipra Gupta 7, Jaana Hagström 8, 9, Ismo T. Räisänen 1, Timo Sorsa 1, 10
1 Suu- ja leukasairauksien yksikkö, Helsingin yliopisto
2 Oral and Dental Health Department, Altınbaş University, Istanbul, Turkey
3 Department of Periodontology, Faculty of Dentistry, Biruni University, Istanbul, Turkey
4 Department of Radiation Oncology, Başakşehir Çam and Sakura City Hospital, Istanbul, Turkey
5 Department of General Surgery, Faculty of Medicine, Altınbaş University, Istanbul, Turkey
6 Parodontologian osasto, Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
7 Unit of Periodontology, Oral Health Sciences Centre, Post Graduate Institute of Medical Education and Research, Chandigarh, India
8 Patologian osasto, Helsingin yliopisto ja HUSLAB
9 Suupatologian ja suuradiologian osasto, Turun yliopisto
10 Department of Medicine and Dental Medicine, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden
Cancer Control 2023.
Julkaistu verkossa 24.4.2023.
doi:10.1177/10732748231163653