Olympialaisten innoittamana paitsi päivittäinen ruutuaikani lisääntyi, myös kiinnostus seurata eri urheilulajeja kasvoi.
Lancet on julkaissut vuodesta 2012 lähtien neljän vuoden välein kesäolympialaisten alla sarjan fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta terveyteen. Näillä julkaisuilla on ollut vaikutuksensa siihen, että fyysinen passiivisuus on todettu merkittäväksi kroonisten sairauksien riskitekijäksi.
Ennen Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisia ja -paralympialaisia WHO julkaisi uusia tietoja fyysisen passiivisuuden maailmanlaajuisesta ikävakioidusta esiintyvyydestä. Raportin mukaan fyysinen passiivisuus kasvoi 23–24 prosentista 26 prosenttiin vuosien 2000 ja 2010 välisenä aikana. Seuraavalla vuosikymmenellä kasvu oli jo voimakkaampaa, ja fyysinen passiivisuus lisääntyi 31–33 prosenttiin vuonna 2022. Jos tämä suuntaus jatkuu, useimmat maat eivät saavuta WHO:n tavoitetta vähentää fyysistä passiivisuutta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (1).
Fyysinen aktiivisuus ja hyvä fyysinen kunto ovat yhteydessä myös parempaan suunterveyteen (2). Suomalaisen varusmiestutkimuksen perusteella säännöllisesti liikuntaa harrastavilla varusmiehillä oli vähemmän hampaiden korjaavan hoidon tarvetta verrattuna niihin, jotka eivät ilmoittaneet harrastavansa liikuntaa. Varusmiesten joukko, joiden hampaisto oli terve (DT = 0), kasvoi tasaisesti fyysisen aktiivisuuden lisääntyessä (39,0–59,4 %) (2).
Fyysisen aktiivisuuden ja hyvän fyysisen kunnon yhteys parempaan suunterveyteen voi olla seurausta säännöllisemmästä elämäntyylistä ja dieetistä (2, 3), mutta myös syljen koostumuksen on todettu muuttuvan suunterveydelle edullisemmaksi kohtuullisen liikunnan seurauksena (4).
Siinä missä tavallisessa väestössä liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös suunterveyteen, voivat ammattilaisurheilijoilla riskit suunterveyden haasteisiin joiltain osin lisääntyä. Esimerkiksi äärirajoilla ja pitkäkestoisesti harjoittelevilla runsas hiilihydraattien nauttiminen suorituksen aikana ja syljen erityksen väheneminen lisäävät riskiä karioitumiselle ja erosiiviselle kulumiselle (5, 6).
Paitsi kroonisten suusairauksien esiintymiseen, voi urheillessa realisoitua myös riski hammas- ja leukavammoille. Lajeissa, joissa pään alueelle kohdistuu tai voi kohdistua iskuja, hammas- ja leukavammoja on onnistuttu vähentämään hammassuojien avulla. Lisäksi lajisäännöillä sekä urheilijoiden ja valmentajien tietämyksen lisäämisellä pyritään ennaltaehkäisemään vammojen syntymistä harjoitusten ja kilpailujen aikana.
Urheiluhammaslääketiede on suomalaiselle hammaslääkärille vieraampaa eikä siihen ole tarjolla omaa suuntautumisohjelmaansa Suomessa, mutta kolmivuotisen maisteriohjelman voisi suorittaa esimerkiksi UCL-yliopistossa Lontoossa.
FDI:n määritelmän mukaan urheiluhammaslääketiede on paitsi hammaslääketieteen osa-alue, myös urheilulääketieteen osa, jonka tavoitteena on edistää ja tukea urheilijoiden terveyttä ja suorituskykyä. Urheiluhammaslääketiede käsittelee urheiluun liittyvien suuontelon ja purentaelimistön sairauksien ja vammojen ehkäisyä ja hoitoa. Jokaiseen eri lajiin liittyviä riskejä pyritään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan varhaisessa vaiheessa parhaalla mahdollisella tavalla.
“There is nothing more annoying than a player missing a game for a problem that was preventable or could have been treated earlier.” – Rob Price, Head of Medicine and Performance, Leeds United
Tämänkin aihepiirin tiimoilta keskeiseksi asiaksi noussee ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.
Tarja Tanner
Viitteet:
1. Ding D, Chastin S, Salvo D, Nau T, Gebel K, Sanchez-Lastra MA ym. Realigning the physical activity research agenda for population health, equity, and wellbeing. Lancet 2024; 24: S0140-6736(24)01540-X.
2. Huttunen M, Kämppi A, Soudunsaari A, Päkkilä J, Tjäderhane L, Laitala ML ym. The association between dental caries and physical activity, physical fitness, and background factors among Finnish male conscripts. Odontology 2023; 111(1): 192–200.
3. Virtanen JI, Muikku T, Similä T, Cinar AB, Pohjola V. Physical activity, BMI and oral health behaviour among adolescents: Finnish School Health Promotion Study. Eur J Public Health 2019; 29(2): 296–302.
4. Ligtenberg AJ, Brand HS, van den Keijbus PA, Veerman EC. The effect of physical exercise on salivary secretion of MUC5B, amylase and lysozyme. Arch Oral Biol 2015; 60(11): 1639-44. doi: 10.1016/j.archoralbio.2015.07.012.
5. Ashley P, Di Iorio A, Cole E, Tanday A, Needleman I. Oral health of elite athletes and association with performance: a systematic review. Br J Sports Med 2015; 49(1): 14-9. doi: 10.1136/bjsports-2014-093617. Epub 2014 Nov 11. PMID: 25388551; PMCID: PMC4316843.
6. Nijakowski K, Zdrojewski J, Nowak M, Podgórski F, Surdacka A. Regular Physical Activity and Dental Erosion: A Systematic Review. Appl Sci 2022; 12: 1099.