Vielä viime vuoden lopulla HLL Hanna Nevalainen teki reilut puolet työviikostaan terveyskeskuksessa Espoossa. Terveysasemiin liittyvästä remontista johtuen sijaisena työskennellyt Nevalainen olisi kuitenkin joutunut siirtymään uuteen toimipisteeseen. Samalla pitkään kypsynyt ajatus lisätä päiviä yksityishammaslääkärinä sai sinetin.
– Pitkään mietin, uskallanko tehdä päätöksen siirtyä kokonaan yksityishammaslääkäriksi. Minua hirvitti, riittääkö potilaita. Tähän mennessä ei ole ainakaan kaduttanut tai harmittanut.
Vuoden alusta saakka Nevalainen on työskennellyt neljänä päivänä viikossa Espoon Leppävaaran Mehiläisessä. Lisäksi hän tekee yhden päivän viikossa Helsingin keskustassa PlusTerveydellä.
Kokemukset yksityissektorilta ovat olleet myönteisiä.
– Toistaiseksi tämä on tuntunut hyvältä. Päivisin pystyn keskittymään paremmin kliinisiin töihin ja saan enemmän aikaan. Terveyskeskuksissa kirjallisiin töihin ja byrokratiaan kului enemmän aikaa.
Nevalaisen työviikko alkaa maanantaisin usein särky- ja lohkeamapotilaita hoitaen. Potilaskanta ei ole muuttunut radikaalisti, sillä Mehiläisessä Nevalainen ottaa vastaan myös kaupungin palvelusetelipotilaita. Joitakin lapsiakin on käynyt tarkastuksissa.
– Täällä pystyn antamaan potilaille nopeasti jatkoaikoja. Voin myös tehdä heille Cerec-kruunuja ja protetiikkaa. Nyt voin käyttää monipuolisemmin osaamistani.
Taloudelliset riskit ja byrokratia epäilyttävät
28-vuotias Nevalainen valmistui Itä-Suomen yliopistosta joulukuussa 2018. Nuorena yksityishammaslääkärinä hän edustaa vähemmistöä.
Viime vuoden lopussa julkaistun Nuori hammaslääkäri -tutkimuksen mukaan 94 prosentilla valmistuneista ensimmäinen työpaikka oli terveyskeskus, ja kyselyhetkelläkin vain 13 prosenttia työskenteli yksityishammaslääkärinä. Yksityissektorin vetovoima on hiipunut tasaisesti vuodesta 2011 lähtien, jolloin Nuori hammaslääkäri -tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran.
Tutkimuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa myös nuorten ajatuksia yrittäjyydestä. 54 % vastaajista kertoi, että ei halunnut toimia tällä hetkellä yrittäjänä. Tärkeimmäksi syyksi haluttomuuteen nousivat yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit (39 %). Lisäksi nuoria askarruttivat muun muassa epätietoisuus yrittäjän velvoitteista, toimialan kilpailutilanne ja se, ettei koulutus antanut valmiuksia yrittäjäksi. Avovastauksissa nuoret nostivat esiin myös byrokratian sekä heikot konsultaatiomahdollisuudet.
Nuori hammaslääkäri -tutkimuksen teossa mukana ollut EHL Sirkku Meriläinen on hieman hämmentynyt, että yksityissektorin suosio on laskussa.
– Minkä takia nuoret arastelevat ja pelkäävät? Samaan aikaan on nähtävissä, että julkisella sektorilla on kuormitusta ja stressiä. Tässä on selkeä ristiriita – yksityinen voi olla ammatillisen kehittymisen ja jaksamisen kannalta parempi vaihtoehto.
Meriläinen pohtii, että hammaslääkäriopintoihin kuuluva syventävä käytännön harjoittelu saattaa ohjata valmistuneet entistä tiiviimmin terveyskeskuksiin. Vuodesta 2011 lähtien tutkintoon kuuluvan harjoittelun on voinut suorittaa vain terveyskeskuksessa.
– Sillä saattaa olla vaikutusta. Moni jää töihin samaan paikkaan, missä teki harjoittelun. Toivoisin harkittavan paluuta mahdollisuuteen suorittaa syventävän vaiheen harjoittelu myös yksityissektorilla.
Viidessä vuodessa voi urautua
Meriläinen on työskennellyt noin 20 vuotta yrittäjänä Keski-Suomessa. Hänen yrityksensä Hammassirkku on laajentunut 8 vastaanoton ja lähes sadan työntekijän ketjuksi.
Hammassirkku toimii PlusTerveyden alla, mikä helpottaa hallintoa. Meriläinen tunnistaa nuorten huolista kuitenkin kilpailun lisääntymisen. Kun hän aloitteli yrittäjyyttä, alan markkinointi oli vielä alkutekijöissään.
– Me olimme silloin lähes ainoa toimija, joka markkinoi ja kirjoitteli lehtiin asiantuntija-artikkeleita. Viime vuosina on tullut paljon kilpailua.
Meriläisen arkihavainnot eivät silti tue täysin tutkimustulosta. Hänen yrityksessään on useita nuoria hammaslääkäreitä, ja esimerkiksi viime kesänä Hammassirkussa oli töissä viisi kandia.
– Usein kuulen silti ajatuksia, että ollaan ensin viisi vuotta terveyskeskuksessa keräämässä kokemusta. Mielestäni se on melko pitkä aika, ja varsinkin jos työtehtävät rajataan kapeaksi, muutamassa vuodessa saattaa jo urautua.
Meriläisen mukaan Jyväskylän kaupunki ei salli hammaslääkäreille osa-aikaisuutta. Hän ymmärtää päätöksen kaupungin näkökulmasta, sillä monet osa-aikaisuudet tekisivät kokonaisuudesta hankalan palapelin.
– Jos kuitenkin ajatellaan hammaslääkäriä, mielestäni ammatillisesti laaja-alaisimman näkemyksen työnkuvasta saa, jos tekee molempia sektoreita rinnakkain. Moni nuori haluaisi aloittaa tekemällä osa-aikaisesti privaattia. Hammaslääkärikoulutus on meillä Suomessa laadukasta ja oma kokemukseni on, että yksityispuolella on mahdollista toteuttaa potilaan hoitoa kokonaisvaltaisesti ilman stressiä. Riskinottoa ajatellen PlusTerveys on ollut minulle hyvä tuki pari vuosikymmentä.
Opiskelukavereilta vinkit
Hanna Nevalainen pohtii, että työ terveyskeskuksessa heti valmistumisen jälkeen tuntui järkevältä valinnalta. Siellä oli turvallista aloittaa, kun työt sujuivat hitaammin ja kädentaidot vasta kehittyivät. Ennen Espoota hän ehti työskennellä myös Kuopion ja Vantaan terveyskeskuksissa.
Nevalainen hoiti potilaita Mehiläisessä ja PlusTerveydessä ensin työntekijänä, mutta siirtyi omalla toiminimellä työskenteleväksi ammatinharjoittajaksi, kun alkoi tehdä täyspäiväisesti töitä yksityishammaslääkärinä. Hän on sitä mieltä, että yliopistossakin olisi ollut hyvä käydä läpi ainakin yrittämisen perusteita. Nyt hän on selvittänyt itsekseen niin Aviin ja Valviraan liittyviä vaatimuksia kuin potilasvakuutukseen, eläkemaksuihin, ennakkoverotukseen ynnä muuhun liittyviä säädöksiä.
– Onneksi minulla on opiskelukavereita, jotka tekevät myös omalla toiminimellä ammatinharjoittajana töitä. Olen voinut heiltä kysyä neuvoa.
Leppävaaran Mehiläisessä kaikki hammaslääkärit tekevät myös iltavuoroja. Se ei ole Nevalaiselle ongelma.
– Itse halusinkin tehdä pari iltaa, se on mukavaa vaihtelua. Jos on pakollisia menoja, niitä on helpompi sovittaa virka-aikaan. Eikä tarvitse joka aamu herätä niin aikaisin.
Vaikka terveyskeskustyö jäi taakse vasta muutama kuukausi sitten, Nevalainen uskoo jatkavansa yksityissektorilla pitkään.
– Kun tähän vapauteen on päässyt, en näkisi ihan heti palaavani takaisin vanhaan. Esimerkiksi lomia voi järjestellä nopeammin ja joustavammin kuin terveyskeskuksessa.
Toki hän tiedostaa, että lomat ovat jatkossa palkattomia, eläkemaksuista pitää huolehtia itse ja aikaa on järjestettävä myös täydennyskoulutukselle. Alkuvuoden tilinauhat nähtyään nämä eivät huoleta.
– Toimeentulo on hyvä ainakin ensimmäisten kuukausien perusteella.