Kela-korvausten tulevaisuudesta ja vaihtoehtoisista malleista keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti. Hammaslääkärit pitävät Kela-korvausjärjestelmää toimivana; onhan se palvellut toimenpidekeskeistä toimialaamme hyvin, vaikka korvaustaso on vuosien saatossa laskenut.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti Kela-korvauksia kehitetään niin, että tavoitteena on purkaa hoitojonoja ja kuormittunutta tilannetta hyvinvointialueilla. Vuoden 2024 alusta korotettiin hammaslääkärin perustutkimuksen taksaa, ja ensi vuoden alkuun on suunnitteilla muun muassa suuhygienistien suoravastaanotot ja hammaslääkärin tekemän suun ja hampaiden tutkimuksen korvaaminen kerran neljässä kalenterivuodessa. Rahoitus näille uudistuksille on varattu vuoteen 2027 asti. Jatkossa hallituksen tavoitteena on uusia korvausmalli kokonaan.
Hammaslääkäriliitto on linjannut, että uuden mallin tulee kannustaa säännölliseen hoitoon, turvata hoidon oikea-aikaisuus, edistää suunterveyttä ja vähentää hoidon tarvetta. Korvausmallin tulee kannustaa myös hoidon jatkuvuuteen. Hammaslääkäriliiton mukaan tähän päästäisiin kohdentamalla korvauksia voimakkaasti tutkimukseen, ennaltaehkäisyyn, parodontologiseen hoitoon ja paikkaushoitoon.
Lääkäriliitto puolestaan on ehdottanut, että Kela-korvausten korottamiseen varattu rahoitus tulisi käyttää omalääkärimallin kehittämiseen. Tavoitteena tässä mallissa on kestävä ja yhdenvertainen jatkuvuuden ja saatavuuden takaava perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta. Itsenäisten palveluntuottajien osallistumista toimintaan kokeillaan Länsi-Uudellamaalla ammatinharjoittajamallilla. Myös Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet ovat päättäneet aloittaa kokeilun.
Voisiko omalääkärimalli toimia suun terveydenhuollossa? Meillä on useita omia erityispiirteitä, kuten se, että sekä julkinen että yksityinen tuottavat pääasiassa samoja perusterveydenhuollon palveluja. Työterveyshuolto ei kata suun terveydenhuoltoa, ja näin julkisia suun terveydenhuollon palveluja käyttää koko väestö. Palvelujen tuottamiseen koko väestölle tarvitaan sekä julkisen että yksityisen koko kapasiteetti. Suun terveydenhuollossa pitkät hoitosuhteet ja hoidon jatkuvuus ovat perinne. Tiimimalli ja -työskentely ovat meillä arkipäivää. Yksityissektorilla omalääkärimalli on jo olemassa – tarvitsemme siihen vain asianmukaisen rahoituksen.
Edessä on väistämättä muutos suun terveydenhuollossa ja sen rahoituksessa. Asia on koko ammattikunnan yhteinen. Aiheesta tarvitaan laajaa keskustelua – miten suun terveydenhuollon palveluja halutaan kehittää ja mikä on niiden tulevaisuus?
Anna Chainier
Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri