Hammaslääkäriliiton tuoreen opiskelijoiden hyvinvointia käsittelevän tutkimuksen mukaan opintoja pidetään yleisesti kuormittavina. Helsingissä Alisa Toivasen opinnoissa neljäs syksy on alkanut odotettua mutkattomammin, edellisen vuosikurssin pelottelusta huolimatta.
– Pienet asiat ovat olleet yllättävän arvokkaita. Meillä oli viime keväänä potilastyöskentelyä kerran viikossa, pienitöisiä kahdeksasluokkalaisia. Kyllä sitäkin arvosti, ihan sitä, että on kieli ja limakalvot, ja että näkee, miten niitä uskaltaa tökkiä. Edellinen vuosikurssi joutui koronan takia lähtemään suoraan neljännen vuoden potilastöihin.
Opetuksessa korona näkyy edelleen, mutta Toivasen mielestä myös positiivisin tavoin. Hyvää on esimerkiksi se, että ryhmäkokojen pienentämisen takia taitopajassa on nyt enemmän opettajia opiskelijaa kohden. Toivasen mielestä yleinen ajatus on, että nyt opiskelijat jäävät opettajille paremmin mieleen ja kehittymistä seurataan enemmän.
Kun luennot ja ryhmäliikunnan harrastukset peruuntuivat, Alisa Toivanen lähti täyttämään aukkoa opiskelija-aktiivin rooleilla ainejärjestössä ja työryhmissä.
– Kun pääsi näkemään, miten opiskelijoiden kokemuksia käsitellään ja otetaan todesta ja niille ollaan koko ajan tekemässä jotain, se auttoi siinä kohtaa. Ihan aluksi kyllä vaan makasin siinä sängyllä ja mietin että ei vitsi, vielä yksi videoluento tähän.
Neljäs vuosi on raskain
Yleisellä tasolla koronapandemia ei näyttänyt lisäävän hammaslääketieteen opiskelijoiden kokemaa kuormitusta. Lupaavalta kuulostavan tiedon merkitystä varjostaa fakta siitä, että kuormitus on ollut jo valmiiksi todella kovaa.
– Suhteessa koronaan moni asia on aika hyvin. Mutta esimerkiksi neljännen vuosikurssin opiskelijoista vain 17 prosenttia kokee kuormituksen sopivaksi. Se on aika vähän, Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liiton (SHOL) puheenjohtaja Juuso Arkkila toteaa.
Opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen mukaan kolmen ensimmäisen vuoden opiskelijat kokevat opintonsa pääosin joko sopivan tai melko raskaiksi. Neljännen vuoden opiskelijoista kuitenkin 41 % kokee opiskelun olevan kuormittavuudeltaan erittäin raskasta. Viidentenä vuonna kuormitus laskee, mutta vain hieman.
Hammaslääkäriliiton tutkija Jaakko Koivumäelle tilanne on tuttu. Liitto on tehnyt opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksia kymmenen vuoden ajan, ja koko seuranta-ajan opiskelijat ovat kokeneet voimakasta kuormitusta erityisesti kliinisten opintojen aikana.
– Sitä ei kiistetä yliopistojenkaan osalta, että kuormitus on kovaa. Hammaslääketieteen opintojen vaatimukset ovat suurempia kuin esimerkiksi lääketieteen puolella, Koivumäki toteaa.
Turun yliopistossa opiskeleva Arkkila nostaa tutkimustuloksista esiin havainnon, että pakollisten opintojen ulkopuolella olevaa opiskelua on tuntimäärällisesti paljon.
– Prekliinisessä vaiheessa lukujärjestyksessä on tuntimääräisesti vähemmän opiskelua, joten pitkät itseopiskeluajat kuuluvat asiaan. Kliinisessä vaiheessa pakollista opetusta voi kuitenkin olla keskimäärin 30–35 tuntia viikossa, joten itsenäistä opiskelua tähän päälle ei pitäisi olla enää niin paljoa.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehden printtilehdestä 10/2021!
Lue koko tutkimus verkosta
Opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksessa kysytään laajasti paitsi opinnoista ja niiden kuormittavuudesta, myös opiskelijoiden työssäkäynnistä, taloudellisesta tilanteesta, opetuksesta sekä valmistumisen jälkeisistä urasuunnitelmista.
Tutkimuksen vastausaste jäi 33 prosenttiin, mutta vastausjakauma yliopistoittain ja vuosikursseittain oli hyvä. Sähköisenä kyselynä toteutettu tutkimus tehtiin Hammaslääkäriliiton ja SHOLin yhteistyönä.
Tutkimustulokset löytyvät Hammaslääkäriliiton verkkosivuilta.