Ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta on paljon tutkittua tietoa, mutta niiden pysäyttäminen etenee hitaasti. Suomessa maailman ylikulutuspäivä osui tänä vuonna jo huhtikuun
alkuun.
Äyräpää symposiumin puheenvuoroissa ihminen asemoitiin osaksi luonnon kiertokulkua: vaikutamme ympäristöön ja se meihin, muun muassa terveyteemme.
Luonto ja terveys talousluvuiksi
Maailman talousfoorumi on arvioinut uusimmassa raportissaan, että suurimmat riskit maailman taloudelle ensi vuosikymmenellä ovat sään ääri-ilmiöt, maapallon järjestelmien kriittinen muutos ja biodiversiteettikysymykset. Ilmastonmuutokseen herättiin toden teolla Sternin raportin myötä 2006, ja vuonna 2021 The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review -raportti käänsi luontokadon talouskielelle ja nosti vahvasti esille luontopääoman käsitteen.
– Me ihmiset yliarvostamme tuotettua pääomaa, aliarvostamme inhimillistä pääomaa, emmekä arvosta juuri lainkaan luontopääomaa eli luonnon elintärkeitä ekosysteemipalveluita, jotka mahdollistavat terveyden ja talouden pyörimisen. Jos luonnon monimuotoisuus köyhtyy, talous köyhtyy, painottaa dosentti Mari Pantsar.
Myös dosentti, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas muistuttaa, ettei päästöjen kasvun ja talouskasvun välillä ole automaattista korrelaatiota eli talous voi kasvaa ilman, että päästöt kasvavat.
Haasteena on se, että tällä hetkellä yli 80 % maapallon energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, runsas naudanlihan ja riisin kulutus on kasvattanut metaanipäästöjä ja trooppisten sademetsien hävitys jatkuu. Myös maapallon väestö kasvaa.
Yksi vahva kannustin monen maan ilmastotoimille on kuitenkin terveys. Sään ääri-ilmiöt lisäävät kuolleisuutta, ja monet sairaudet leviävät entistä tehokkaammin lämpenevissä ja yhä kosteammissa sääolosuhteissa.
– Mitä korkeampia kosteus- ja lämpötilalukemia tullaan näkemään, sitä enemmän tulemme menettämään myös työkykypäiviä, sanoo Taalas.
Aivot pyrkivät eroon ilmastohuolesta
Norjalaisen psykologi ja taloustieteilijä Per Espen Stoknesin teorian mukaan ilmatotoimien esteenä ovat aivojen rakentamat psykologiset muurit: Ongelma mielletään etäiseksi ja liian laajaksi, se aiheuttaa kognitiivisen dissonanssin eli yhteensopimattomia ristiriitoja, liian negatiivinen asia halutaan torjua tai ihmisten nykyidentiteettiä on vaikea yhdistää tarvittaviin muutoksiin.
Esteet voidaan kuitenkin ylittää uudelleen kehystämällä, myönteisellä tarinankerronnalla, yhteisen tahtotilan ja sosiaalisten normien luomisella sekä tekemällä ilmastotoimista helppoja ja halpoja.
Terveydenhuollon erikoislääkäri ja THL:n Elintavat ja elinympäristöt -yksikön ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren korostaa vaikuttamista asenteisin sekä terveydenhuollon ammattilaisten roolia erilaisten ohjauskeinojen ja kestävämpien elämäntapojen edistäjinä. Hän ottaisi tarinankerronnan ja kehystämisen terveydenhuollon ammattilaistenkin työkaluksi.
Sen kautta voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi ihmisten liikkumistapoihin ja ruokavalioon.
– Alle puolet suomalaisista saavuttaa terveysliikuntasuositukset. Tässä olisi oivallinen mahdollisuus vähentää päästölähteitä sekä lisätä terveyttä. Tällä hetkellä keskimääräinen suomalainen mies syö viikoittain noin kaksinkertaisen määrän lihaa suosituksiin nähden. Pelkästään terveyssyiden vuoksi määrän pitäisi puolittua – ja ympäristövaikutukset huomioiden sitä olisi syytä vähentää vielä tätäkin enemmän.
Yksilötason muutosten rinnalle tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja, kuten päästökauppaa, ilmastokysymykset huomioivia tukia, toimivat luonnonvaramarkkinat ja kestävän kehityksen verouudistus.
– Meidän tulisi verottaa enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän, ja vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän, summaa Pantsar.