Aikamme muoti-ilmiö luomuruoka on nyt saanut tukea jopa Euroopan parlamentin taholta: luomu on oikeasti terveellistä. Asiaan liittyy tietenkin myös kauppapoliittisia näkökohtia, Euroopan unionista kun on kysymys.
Euroopassa viljellään luomua 24 % koko maailman luomuviljelypinta-alasta ja sen odotetaan nousevan 2,5-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Parlamentissa on juuri valmistunut laaja selvitys luomun terveydellisyydestä pohjautuen epidemiologisiin, kokeellisiin ja eläintutkimuksiin (Lancet Editorial 2017; 389: 672).
Vahvin tieteellinen näyttö on saatu aikanaan ns. PARSIFAL-tutkimuksesta, jossa selvitettiin yhteensä 14 893 eurooppalaisen lapsen terveyttä (Alvén ym. Allergy 2006; 61: 414–21). Tutkittavat olivat 5–13-vuotiaita ja asuivat viidessä eri maassa: Itävalta, Saksa, Sveitsi, Hollanti, ja Ruotsi.
Tutkimuksessa vertailtiin lapsia, jotka olivat kasvaneet joko maatiloilla, antroposofisissa perheissä, jotka noudattivat Steiner filosofiaa, tai ”tavallisissa” perheissä. Menetelminä käytettiin kyselytutkimusta sekä veren allergeenispesifiä IgE-määritystä.
Tulokset osoittivat, että kasvaminen maatilalla suojasi lasta merkittävässä määrin flunssaoireilta, atopialta ja astmalta; vaarasuhde (OR) flunssan suhteen oli 0,50 (95 % luottamusväli 0,38–0,65). Atopian suhteen OR oli 0,53 (0,42–0,67).
Biodynaamista dieettiä noudattaneilla Steiner-koululaisilla oli myös merkittävästi vähemmän oireita kuin tavallisissa perheissä kasvaneilla: flunssan OR 0,69 (0,56–0,86) ja atopian OR 0,83 (0,58–0,92). Johtopäätös siis oli, että maatiloilla kasvaneet ja/tai luomuruokaa nauttineet lapset olivat terveempiä kuin verrokit.
Mieleen tulee väistämättä suomalaistutkimus, jossa Venäjän puolen Karjalassa eläneet lapset sairastivat vähemmän allergioita kuin Suomen puolella asuneet. Tutkimuksesta on juuri ilmestynyt uusin raportti (Ruokolainen ym. Clin Exp Allergy 2017. doi: 10.1111/cea.12895).
Edellä mainitussa Lancetin pääkirjoituksessa pohditaan syitä, joihin luomuruuan terveellisyys voisi perustua. Yksi merkittävä tekijä voi olla potentiaalisesti neurotoksisten, hormonitoimintaa häiritsevien ja karsinogeenisten torjunta-aineiden välttäminen biodynaamisessa viljelyssä. Tämä heijastuu erityisesti raskaana oleviin naisiin.
Kohorttitutkimuksissa onkin osoitettu, että torjunta-aineiden käyttö saattaa vaikuttaa syntyvän lapsen älykkyyteen ja käyttäytymistä säätelevän hermoston kehitykseen. Luomuviljelyssä pyritään välttämään myös antibioottien antamista tuotantoeläimille, mikä vähentää resistenttien bakteerikantojen kehittymistä ja korkeita kadmiumpitoisuuksia. Niinpä tämänhetkinen suositus raskaana oleville ja imettäville äideille on suosia luomua.
Mutta kuten Lancet toteaa, luomun terveellisyys ei vielä ole tieteellisesti toteennäytetty. Tarvitaan laajoja prospektiivisia tutkimuksia sekä syvällisempää ymmärrystä maatalouspolitiikan terveysvaikutuksista. Ei luomu toisaalta haitallistakaan ole.
J H Meurman
Jukka.Meurman@Helsinki.Fi