Valtuutettu Sami Karisalmi teki Hammaslääkäriliiton syyskokouksessa aloitteen sote-uudistuksen vaikutuksiin liittyvästä kyselystä.
Liitto tarttui täkyyn, ja sisällytti keväällä tehtyyn työmarkkinatutkimukseen osion, jossa kartoitettiin muun muassa työn kuormitusta, johtamista sekä sitä, kuinka yhdenvertaista ja laadukasta hoitoa potilaat saavat. Tutkimus toteutetaan vuosittain.
– Kahtena seuraavana vuotena mukana ovat samat kysymykset sekä avokysymyksiä siitä, miten hyvinvointialueet ovat vaikuttaneet hammaslääkärien työhön. Sitten voidaan seurata uuden soten vaikutuksia, liiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki kertoo.
Vaikka suurimmat odotukset kohdistuvat tuleviin tutkimuksiin, kiinnostavia havaintoja saatiin jo nyt. Tulokset osoittavat muun muassa hätkähdyttävän suuria eroja sektorien välillä. Yksityissektorilla työskentelevät hammaslääkärit näyttävät lähes kaikilla mittareilla voivan paremmin kuin terveyskeskuksissa työskentelevät kollegansa.
– Poleemisesti voi kysyä, miksi hammaslääkärit hakeutuvat yhä julkiselle sektorille, kun yksityisellä toteutuvat melkein kaikki hyvät asiat? Tämä vaatisi toki vielä tarkempaa analyysiä, ja myös alueiden välillä tiedämme olevan isoja eroja, Koivumäki pohtii.
Toiveissa apua hyvinvointiin
Aloitteen tehnyt Karisalmi, ensimmäisen kauden valtuutettu, toivoo, että kerätyn tiedon avulla voitaisiin vaikuttaa muun muassa kollegoiden työhyvinvointiin.
– Ajatus aloitteeseen syntyi paikallisseuran kokouksessa kuunnellessani kollegoiden huolia työssäjaksamisen ja potilaiden hyvän hoidon suhteen.
Karisalmi kertoi olevansa huolissaan erityisesti väittämien ”Minulla ei ole tarpeeksi aikaa saada töitäni tehdyksi” ja ”Työpäivän päättyessä tunnen olevani aivan lopussa” tuloksia katsellessa.
– Neljällä kymmenestä kollegasta työaika ei tahdo riittää töiden tekemiseen ja lähes yhtä monella työ kuormittaa ehkä tarpeettoman paljon. Lisätietoa tarvittaisiin, mitkä tekijät vastausten taustalla vaikuttavat.
Karisalmen mukaan myönteistäkin tuloksista löytyi: kollegat näyttävät pääosin olevan innostuneita työstään ja kliininen autonomia toteutuu suurimman osan kohdalla hyvin.
YTHS jäi hännille
Silmiinpistävää työmarkkinatutkimuksessa oli YTHS:n työntekijöiden tilanne vertailtaessa vastauksia päätoimien mukaan. Kaikkiaan 11 väittämästä YTHS ”jäi viimeiseksi” seuraavissa seitsemässä: ”Vastaanottomme pystyy ottamaan uusia potilaita ilman kohtuutonta odotusta”, ”Työssäni on mahdollista kehittyä ja edetä”, ”Palkkaukseni/tulonmuodostukseni perusteet ovat oikeudenmukaiset”, ”Olen tyytyväinen johtamiseen työpaikallamme”, ”Voin tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssäni”, ”Minulla ei ole tarpeeksi aikaa saada töitäni tehdyksi” ja ”Työpäivän päättyessä tunnen olevani aivan lopussa”.
YTHS:n johtajahammaslääkäri Anne Komulainen toteaa, että heillä on takana monia merkittäviä muutoksia, joten on ollut odotettavaa, että se näkyy kokemuksissa työnteosta sekä työhyvinvoinnissa. Ensin koronapandemia vaikeutti ja hidasti toimintaa, vaikka työ ei henkilöstöllä vähentynyt. Vuoden 2021 alussa ammattikorkeakouluopiskelijoiden mukaan tulo tuplasi hoidettavien määrän.
– Henkilöstö kykeni erittäin hyvin selviytymään kasvaneesta kysynnästä koronan edelleen haitatessa toimintaa. Pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella ja Oulussa ruuhkautuminen on kuitenkin jatkunut voimakkaan palvelukysynnän vuoksi myös alkuvuodesta 2022.
Lisäksi YTHS:ssä on tehty organisaatiouudistus, jonka myötä esihenkilöiden vastuualueet ovat laajentuneet, ja niitä on hoidettu osin etänä. Uusien palvelupisteiden käynnistys on vienyt paljon aikaa esihenkilöiltä, jotka ovat olleet usein tehtävässään uusia.
Komulaisen mukaan muutoksentäyteisen ajan jälkeen YTHS:llä on toiminnan vakiinnuttamisen aika, kun taas hyvinvointialueilla puuhataan mittavia muutoksia.
– Monia kehittämistoimiakin on käynnistetty, kuten resurssien tarkistaminen opiskeluterveydenhuollon palvelujen ja Kelan kanssa, esihenkilöfoorumin hyödyntäminen sekä henkilöstön yhteisen kehittämiskanavan rakentaminen.
Palkka nousi, täydennyskoulutus laahaa
Työmarkkinatutkimus kerää vuosittain tietoa muun muassa hammaslääkärien työskentelypaikoista, työajoista, tuloista, täydennyskoulutuksesta, sivutöiden tekemisestä ja potilasmäärästä.
Koivumäki näkee tuoreista tuloksista myönteisenä kehityksenä muun muassa hyvän palkkakehityksen. Kuukausipalkka nousi vuodessa noin 4,8 prosenttia.
Sen sijaan täydennyskoulutuksen taso on pandemian myötä jäänyt laahaamaan.
– Ennen pandemiaa koulutuspäiviä oli keskimäärin seitsemän, viime vuonna 4,5 ja nyt 5,5. 44 % vastaajista kokee, että sai täydennyskoulusta liian vähän edellisen 12 kuukauden aikana, Koivumäki kertoo.
Tutkimukseen vastasi 1 262 työelämässä mukana olevaa hammaslääkäriä. Kyselyn vastausaste oli 31 %, jota Koivumäki pitää hyvänä. Tutkimustulokset on julkaistu liiton verkkosivuilla: https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/tyomarkkinatutkimukset