Yli puolet terveyskeskushammaslääkäreistä pitää hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia omaan työhönsä negatiivisina ja harvempi kuin joka kymmenes positiivisina.
Hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia hammaslääkärien työhön selvitettiin osana Hammaslääkäriliiton huhtikuussa toteuttamaa työmarkkinatutkimusta. Kysely lähetettiin kaikille alle 63-vuotiaille hammaslääkäreille ja yli 62-vuotiaista heille, jotka ovat yhtä työelämässä. Kyselyn vastausprosentti oli 28.
Tätä kysyttiin: Onko hyvinvointialueuudistus vaikuttanut työhösi?
Näin hyvinvointialueiden terveyskeskushammaslääkärit vastasivat:
Kyllä, negatiivisesti 54 %
Kyllä, positiivisesti 9 %
Ei/eipä juurikaan 43 %
(Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto.)
Kun tarkastellaan kaikkia kyselyyn vastanneita hammaslääkäriryhmiä, vastaajista 34 prosenttia piti uudistuksen vaikutuksia negatiivisina ja seitsemän prosenttia positiivisina. Vähiten negatiivisia vaikutuksia olivat kokeneet työsuhteessa yksityisellä sektorilla itsenäisessä asemassa olevat hammaslääkärit ja sekä vuokralaisena toimivat että itsenäiset ammatinharjoittajahammaslääkärit.
Kärsivällisyys on lopussa
Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki ei yllättynyt kyselyn antamasta tilannekuvasta.
– Liittoon on tullut eri reittejä pitkin paljon yhteydenottoja samoista aihepiireistä. Nyt myös selvästi kärsivällisyys alkaa olla lopussa, kun kyse ei enää voi olla käynnistysvaikeuksista.
Hyvinvointialueiden terveyskeskuksissa työskentelevistä vastaajista 288 perusteli sanallisesti sitä, millä negatiivisilla tavoilla uudistus on vaikuttanut omaan työhön. Vastaavasti positiivisista vaikutuksista kirjoitti 52 vastaajaa. Negatiivisten vaikutusten korostuminen kyselyssä on niin selkeä viesti, että Koivumäen mukaan hyvinvointialueiden olisi nyt toimittava tilanteen korjaamiseksi.
Moni ongelma kiertyy johtamisen ja alueellisten erojen tasaamisen ympärille. Kun tyytyväisyyttä johtamiseen työpaikalla kysyttiin vuosi sitten, terveyskeskukset olivat kyselyn häntäpäässä. Huonommaksi tilanteen arvioivat vain YTHS:n ja työvoimaa vuokraavan yrityksen palveluksessa olleet. Nyt johtamiselle herui vähiten pisteitä terveyskeskuksissa.
Tästä kertovat myös kyselyyn jätetyt avovastaukset. ”Ei ole esimiestä. Kaikki tekee mitä haluaa”, tiivistää yksi vastaaja terveyskeskuksensa tilanteen, toinen näin: ”Esimiesten tehtäväjaot epäselvät.” Kolmas kertoo: ”Lähiesimies on huippu ja tekee kaikkensa, mutta mitään valtaa hänellä ei enää ole yhtään mihinkään.”
Avovastauksissa toistuvat myös epäselvyys, rajoitukset ja sekavuus. Vastaajien sanoin: palkat sekaisin/puuttuu, säännellään vapautta määrittää ajanvarauskirjoja, tietojärjestelmät eivät toimi, paljon muutoksia käytännöissä, rasittavan paljon uusia keskeneräisiä käytänteitä aloitettu, muutos on ollut hyvin sekava.
”Koko pakka on levällään. Uskomatonta, että Suomessa sosiaali- ja terveysala ajetaan tällaiseen kaaokseen”, eräs terveyskeskushammaslääkäri kirjoittaa.
Tasapäistäminen koskee avovastausten mukaan vastaanottoaikojen yhdenmukaistamista, täydennyskoulutusta ja muun muassa hyvinvointietuja. Yksi vastaaja kirjoittaa: ”Hyvinvointialueen ylihammaslääkäri määräsi tutkimusajat 30 minuutin pituisiksi, kun aiemmin sai päättää itse.” ”Koulutuksiin ei enää saa palkallista vapaata. Hyvinvointialue järjestää täydennyskoulutusminimin koulutukset kuukausittain… niissä ei ole ollut mitään käytännön kliinistä”, kertoo toinen.
Yksi yksityiskohta on kuvaava: ”Ennen työnantaja maksoi kahvit ja kahvimaidot, nyt kun on hyvinvointialue, pitää itse hankkia.”
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 8/2023.