Kolme maailman tunnetuinta ja eniten kopioitua maalausta ovat Mona Lisa, Viimeinen ehtoollinen ja Vitruviuksen mies. Teokset ovat renessanssinero Leonardo da Vincin siveltimestä ja kynästä. Tänä vuonna 2019 on kulunut 500 vuotta hänen kuolemastaan.
Alkaessani kirjoittaa Suomen Hammaslääkärilehteen Lääke ja tiede -kolumneja silloisen päätoimittajan Matti Pöyryn pyynnöstä hän keksi ottaa juttujen logoksi ikonisen Leonardon ”Vitruviuksen”. Se edelleen tekstejäni kuvittaa. Sallittaneen minun nyt lyhyesti kuvailla, kuka oli tuo mies Leonardo.
Italiassa, Vincin kaupungissa, nykyisen Firenzen alueella, syntyi huhtikuun 15. päivänä vuonna 1452 varakkaalle notaarille Piero da Vincille avioliiton ulkopuolella poika, Leonardo, josta sittemmin tuli kuvataiteilija, anatoomikko, arkkitehti, insinööri, matemaatikko, fyysikko, kartanpiirtäjä, muusikko ja runoilija. Hän sai varhaiskasvatuksen isovanhempiensa talossa.
Nuoren poikasen lahjakkuus kuitenkin huomattiin nopeasti, ja hän siirtyi asumaan aikansa kuuluisimpiin taiteilijoihin kuuluneen Verrocchion ateljeehen. Siellä samaan aikaan mm. Botticelli ja Ghirlandaio pohdiskelivat taiteen tekemisen salaisuuksia.
Pelkkä taide ei nuorelle Leonardolle kuitenkaan riittänyt, vaan hän jo tuolloin opiskeli oma-aloitteisesti botaniikkaa, biologiaa ja matematiikkaa sekä perehtyi mm. Aristoteleksen teksteihin.
Leonardo työskenteli sittemmin kuuluisten mesenaattisukujen de Medici ja Sforza vaikutuspiirissä myös Italian muissa kaupungeissa, kuten Milanossa ja Roomassa. Viimeksi mainitussa hänen isäntänään oli Cesare Borgia, Paavi Aleksanteri VI:n poika, jonka toimeksiannosta syntyivät Leonardon monet ja kuuluisat sotilaskäyttöön tarkoitetut keksinnöt – vaikkapa helikopteri.
Hän kuoli Ranskassa, Loiren laaksossa sijainneessa ja Ranskan kuninkaan Frans I:n lahjoittamassa talossa toukokuun 2. päivänä 1519.
Lääketiede kiittää Leonardoa paitsi hänen anatomian tutkimuksistaan, myös havainnoista neurologiassa (sekä neuroanatomiassa että hermoston funktioiden tutkijana), embryologiassa (pohti mm. sikiön sielun olemusta ja paikkaa – tuleeko se äidistä), optiikassa (hän mm. suunnitteli keinosilmän) ja kardiologiassa (kuvasi sydämen pumpputoiminnan ja mm. ateroskleroosin).
Ateroskleroosin hän havaitsi vertaillessaan 100-vuotiaana kuolleen miehen verisuonia 2-vuotiaan lapsen obduktiohavaintoihin. Leonardon yksityiskohtaiset anatomiset tutkielmat käsittivät myös ihmisen hampaat.
Kaiken lisäksi Leonardo tunnetaan lääketieteen opintojen organisoijana. Hänen Codex Atlanticuksensa (englanniksi käännettynä Lessons for the medical humanities) sisälsi ja viitoitti sittemmin moneksi sadaksi vuodeksi unholaan jääneen holistisen ihmiskäsityksen ja sen merkityksen lääkärikoulutuksessa.
Lääke ja tiede -palsta kohottaa maljan italialaista viiniä Vitruviuksen miehen luojalle, suurelle Leonardolle!