Latvian lisäksi tutkinnon jälkeinen harjoittelu vaaditaan ainakin Liettuan, Puolan ja Italian hammaslääketieteen koulutusohjelmissa. Jos näissä maissa opiskellut hammaslääketieteilijä haluaa Valviran laillistuksen, tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa. Hakija voi palata koulutusmaahansa ja tehdä harjoittelun siellä, tai hän voi hakea laillistusta Valviralta ilman harjoittelua, jolloin Valvira tekee koulutuksen vertailun EU-oikeuden yleisten periaatteiden nojalla.
Jos laillistuksen hakija valitsee ensimmäisen vaihtoehdon, koulutusmaassa tehdyn harjoittelun lisäksi sieltä on hankittava ammattipätevyysdirektiivin mukainen liiteasiakirja. Tämän jälkeen Valvira soveltaa laillistushakemuksen käsittelyyn automaattista ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmää.
– Tästä on laillistettavalle se hyöty, että todistus pätee kaikissa EU/ETA-alueen jäsenvaltioissa, ja ammatinharjoittamisoikeuden saa toisestakin jäsenvaltiosta tällöin suhteellisen helposti, sanoo ryhmäpäällikkö, esittelijäneuvos Maarit Mikkonen sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.
Toisessa vaihtoehdossa pätevyyden vertailu ja lausunto
Jos henkilö valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon ja päättää hakea suomalaista laillistusta ilman harjoittelua, Valvira vertailee ulkomailla hankittua ammattipätevyyttä Suomessa vaadittavaan. Vertailussa otetaan huomioon tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat sekä työkokemus. Lisäksi Valvira käyttää apuna suomalaisesta yliopistosta hankittavaa lausuntoa hakijan pätevyydestä. Lausunto on hakijalle maksullinen. Jos päätös on kielteinen, hakijan on täydennettävä koulutustaan.
Valviran nyt tekemä muutos johtuu vuonna 2011 toteutetusta ns. kaksoislaillistuksen purkamisesta. Valvira katsoo, että käytännön palvelua koskevan säännöksen kumoutumisesta on nyt kulunut niin pitkä aika, että säännöksen perusteella ei voida enää toimia.
Muutos ei koske tutkinnon suorittajia niissä EU/ETA-alueen maissa, joissa käytännön harjoittelu sisältyy tutkintoon Suomen tapaan.
Liitto kehittää opiskelijaverkostoa
Latvian Riian suosio hammaslääketieteen opiskelukohteena on noussut nopeasti. Kelan tilastojen mukaan opintotukea sinne sai 24 hammaslääketieteen opiskelijaa lukukaudella 2019–2020. Liettuaan opintotukea myönnettiin yhdelle, Puolaan kolmelle ja Italiaan kahdelle.
Hammaslääkäriliiton järjestöpäällikkö Ira Peurakoski kertoo, että liitto on kiinnostunut ulkomailla hammaslääketiedettä opiskelevien tilanteesta.
– Tavoitteena on lisätä yhteydenpitoa ulkomailla tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa. Kehitämme tätä varten verkostoa ja toivomme yhteydenottoja eri maissa opiskelevilta, Peurakoski sanoo.
Muutoksia myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville
Myös EU/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden laillistukseen on tullut muutos.
Kun EU/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon tehnyt hammaslääkäri on suorittanut suomalaiset pätevöitymistentit hyväksytysti, hänen on jatkossa näytettävä osaamisensa työskentelemällä rajoitetulla toimiluvalla toisen hammaslääkärin valvonnan. Yhden vuoden työskentelyn jälkeen Valvira voi myöntää hakijalle itsenäisen ammatinharjoittamisoikeuden, jos työnantajan lausunto sitä puoltaa. Rajoitettu toimilupa on mahdollista myöntää korkeintaan kahden vuoden ajaksi.
—
Päivitetty 21.5.2021:
Asiasta on uutta tietoa. Lue 20.5.2021 julkaistu uutinen tästä.
> Mikäli haluat liittyä kansainvälisten opiskelijoiden verkostoon tai sinulla on muuta kysyttävää, lähetä viestiä järjestöpäällikkö Ira Peurakoskelle: ira.peurakoski@hammaslaakariliitto.fi