Lontoon King´s Collegen tutkijat ovat pohtineet, mitkä taustatekijät voisivat vaikuttaa siihen, että lapset tarvitsevat sairaalahoitoa retuperällä olevan suun takia.
Pohdinnan aihe ei ole uusi – kyllähän on jo kauan tiedetty, että vanhempien sosioekonominen asema on tässä hyvin merkittävä tekijä. Se vaikuttaa monen muun seikan ohella myös jälkikasvun suunterveyteen. Tämän tutkimuksen näkökulma meni vielä pidemmälle: kuinka monella sairaalaan tuoduista lapsista oli merkintä myös lastensuojeluviranomaisten asiakirjoissa?
Asiaa selvitettiin tarkastelemalla takautuvasti tammikuun 2017 ja tammikuun 2019 välisenä aikana klinikkaan leuka- ja hammasinfektioiden vuoksi lähetettyjen lasten sairauskertomuksia (1). Tuona ajanjaksona sairaalassa oli hoidettu 42 alle 16-vuotiasta lasta, joiden infektiot vaativat hampaiden poistoja, inkiisioita ja dreneerauksia. Lapselta jouduttiin poistamaan keskimäärin 5,6 hammasta ja sairaalassaoloaika oli yli 2 vrk. Potilaat olivat keskimäärin vajaan 7 vuoden ikäisiä (2 kk – yli 15 v) ja heistä hieman yli puolet (52 %) oli poikia.
Tulokset osoittivat, että lähes puolella sairaalassa leuka- ja hammasinfektion takia hoidetuista lapsista (48 %) oli merkintä lastensuojelun asiakirjoissa. Tutkijat tarkastelivat myös lasten etnisen taustan yhteyttä tilanteeseen ja selvisi, että erot eivät olleet merkittäviä.
Tutkijat toteavat, että lapsen retuperällä oleva suunterveys on syy tarkastella lapsen tilannetta laajemmin. Huomioitavia asioita ovat muun muassa poissaolot koulusta, käyttämättä jätetyt hammaslääkärin ja lääkärin vastaanottoajat sekä yleinen hygienia.
Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n uunituore raportti korostaa sosioekonomisten tekijöiden osuutta suunterveydessä (2).
1. Karst et al. Dento-facial infections in children – a potential red flag for child neglect? Surgeon 2022; 20: 373–377.
2. Jain et al. WHO’s Global Oral Health Status Report 2022: Actions, discussion, & implementation. Oral Dis. 2023 Jan 20. doi: 10.1111/odi.14516.