Sote-uudistuksen valmistelu joutui kesällä ottamaan aikalisän perustuslakivaliokunnan vaatiessa monia muutoksia hallituksen lakiesityksiin. Merkittävimmät muutosvaateet koskivat ns. yhtiöittämispakkoa ja aikataulua. Perustuslakivaliokunnan mielestä julkisia terveydenhuollon yksiköitä ei voida lain tasolla vaatia yhtiöitettäväksi eikä aikataulu ollut realistinen turvaamaan kansalaisten palvelut. Uudistus lykkääntyy ainakin vuodella, ja maakuntavaalit siirtyivät vuoden 2018 syksyyn.
Myös Hammaslääkäriliitto kritisoi liian tiukkaa aikataulua, jossa suun terveydenhuolto vieläpä oli asetettu ladunaukaisijaksi starttaamaan 1.1.2019. Suunnitelma oli erikoinen, koska suun terveydenhuoltoa ei ollut otettu mukaan valinnanvapauskokeiluihin. Kaavailtu varsin monimutkainen järjestelmä sisälsi kuitenkin paljon epävarmoja kohtia, joista päättäminen ilman kokeilua olisi ollut riskinottoa.
Nyt tilanne on parempi, koska aikaa tuli lisää, ja koska sosiaali- ja terveysministeriö päätti käynnistää suun terveydenhuollon valinnanvapauden kokeiluhankkeen Keski-Uudellamaalla. Kokeiluun on varattu 1,1 miljoonaa euroa. Alueella aloitetaan myös henkilökohtaisen budjetin kokeilu syksyllä 2017, lääkäripalvelujen valinnanvapauskokeilu alkoi jo toukokuussa 2017.
Mukana olevissa kunnissa (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) asuu lähes 200 000 ihmistä, joista 3–8 prosentin arvioidaan haluavan osallistua kokeiluun. Kokeilumalli mukailee sitä, mitä kevään lakiesityksessä oli, mutta vie suunnitelman käytäntöön. Kokeilussa on mukana tavanomainen suun perushoito. Muissa valinnanvapauskokeiluissa Tampereella, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Ylä-Savossa suun terveydenhuolto ei ole mukana.
Asiakasmaksut ovat samat kuin nykyiset terveyskeskusmaksut, ja ne potilaalta laskuttaa järjestäjä. Tuottaja saa kustakin listautuneesta potilaasta kuukausittain kapitaatiokorvauksen, jonka osuus korvauksista on puolet. Korvausta on kuitenkin tarkoitus potilaskohtaisesti säätää arvioidun perushoidon tarpeen perusteella.
Myös suoritteista maksetaan korvauksia, se osuus on 40 % korvausmallin kokonaiskustannuksista. Lisäksi on varattu 10 % kannustinkorvauksiin, millä tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta, asiakaskokemusta ja potilasturvallisuutta; hyvin pärjäävä tuottaja saa lisäkorvausta, huonosti toimivalta voidaan vähentää enintään tuo 10 %:n osuus. Tarkempia kertoimia ja pelisääntöjä ollaan kuitenkin vasta valmistelemassa. Keski-Uudenmaan Sote valmistelee kokeilua yhdessä alueen hammaslääkärien kanssa työpajoissa.
Jokainen hammaslääkäri tietää, ettei oikeudenmukaisen mallin laatiminen ole helppoa. Sen tulisi huomioida riittävällä tarkkuudella potilaiden erilaiset hoidontarpeet. Uutta meille on se, että korvausta tulee myös muusta kuin vain yksittäisistä toimenpiteistä.
Sote-lakien uutta esitystä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiestyönä. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on todennut, että samanlaista kilpailuneutraliteettia ei tulla saamaan julkisten ja yksityisten tuottajien välille kuin mitä keväällä tavoiteltiin. Potilaan mahdollisuudesta valita hoitopaikkansa ei tulla luopumaan, mutta millainen lakiehdotus lopulta ulos tulee, selvinnee lokakuun lopussa. Siinä tullee kuitenkin olemaan samoja elementtejä kuin kaatuneessakin lakiesityksessä. Jos ehdotus etenee ensi vuonna hyväksytyksi laiksi, on välttämätöntä, että lain käytäntöön soveltamisessa pystytään hyödyntämään pilottien tuloksia. Keski-Uudenmaan kokeilu kiinnostaa siten koko valtakunnassa.
Matti Pöyry
Kirjoittaja on Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja