Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen tautiluokitus International Classification of Diseases (ICD) on päivitetty. Nyt jo 11. editio käsittää 55 000 koodia verrattuna vielä käytössä olevaan ICD-10:een, joka sisältää 14 400 koodia. Uudessa versiossa noin 10 000 koodia on muuttunut edelliseen verrattuna. Päivityksen taustalla on siis valtava työmäärä.
ICD:n juuret juontavat vuosisatojen taakse. Englannissa aloitettiin 16. vuosisadalla ruttoon, lepraan ja keripukkiin kuolleiden laskeminen ja kyseisten määrien julkistaminen (London Bills of Mortality). Seuraava rajapyykki kehityksessä on 1800-luvulla eläneen maailmankuulun Florence Nightingalen aloittama systemaattinen sairaus- ja kuolemantapausten kerääminen ja tilastointi.
Nightingale (1820–1910), sairaanhoidon ”äiti” ja alan koulutuksen uranuurtaja, ansaitsi kannuksensa Krimin sodassa, jossa hän vuonna 1854 ryhtyi tilastoimaan kuolleita sotilaita. WHO otti tilastoinnit vastuulleen toisessa maailmansodassa, vuoteen 1940 mennessä, ja nyt siis saamme jo 11. päivityksen tautiluokitukseen.
Eniten muutoksia uudessa luokituksessa on kohdistettu mielenterveyden häiriöihin ja -sairauksiin, joita edelliseen versioon verrattuna on yksinkertaistettu ja modernisoitu. Muun muassa peliriippuvuus on lisätty tähän sairausryhmään. Ja onpa siellä nyt mukana myös burn-out, jonka diagnostiset kriteerit työperäisten sairauksien ryhmässä ovat seuraavat: uupumus (ekshaustio), alentunut työkyky sekä negatiiviset ja kyyniset tuntemukset.
ICD-11 eroaa aikaisemmasta versiosta myös tarkemman sukupuoliterveysluokituksen osalta. Uuden luokituksen tarkoitus on helpottaa näihin kysymyksiin edelleen liittyvää ahdistusta. Aikaisemmin meidänkin maassamme esimerkiksi homoseksuaalisuus määritettiin sairaudeksi – joskaan ei enää pitkään aikaan ICD-luokituksessa.
Toinen mainittava muutos koskee perinteiseen ja kansanlääkintään liittyviä kysymyksiä, jotka ovat edelleen hyvin suosittuja mm. Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. ICD-11 tekee selväksi, etteivät niihin perustuvat diagnoosit ja annetut hoitomuodot ole lääketiedettä.
Yksityiskohtina mainittakoon vielä, että aivohalvaus eli ”stroke” on nyt neurologisten sairauksien joukossa oltuaan vanhassa luokituksessa sydän- verisuonitaudeissa; vastaavasti allergia luokitellaan ICD-11:ssa immuunijärjestelmän sairauksiin. Antibioottiresistenssi on myös saanut omat päivitetyt koodinsa tulkiten globaalisti muuttunutta tilannetta.
ICD-11 on elektroninen tietokanta, johon voi jo tutustua WHO:n kotisivuilla (https://www.who.int/classifications/icd/en/). Minun silmääni ei sattunut, että suun ja hampaiden sairauksien osalta ICD-11 poikkeaisi edellisestä versiosta. Suomessa uusi luokitus on tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus ottaa käyttöön vasta vuonna 2022. Siihen asti käytämme Terveysportista löytyvää ICD-10-luokitusta.