Otsikossa sanottu on hyvin tiedossa. Julkisuudessakin istumisen vaarallisuutta on puitu ihan riittämiin. Mutta koska asia koskee mitä suurimmassa määrin suun terveydenhuollon henkilökuntaa, jonka päivittäinen työ on melkoista istumista, tässä tulee nyt uusinta uutta, hyvin tutkittua tietoa aiheesta.
Suuri kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi syksyllä 2016 meta-analyysin siitä, voiko aktiivisella liikkumisella estää istumisen aiheuttamaa sairaus- ja mortaliteettikuormaa (Ekelund ym. Lancet 2016; 388: 1302–10).
Tutkimukseen valikoitui 13 kriteerit täyttävää työtä, joissa henkilöiden päivittäinen istumisaika sekä lisäksi TV:n katseluaika oli riittävällä tarkkuudella raportoitu ja analysoitu suhteessa kuolleisuuteen.
Aineiston koko oli peräti 1 005 791 henkilöä, joita oli seurattu 2–18 vuotta. Kokonaiskuolleisuus oli 84 609 henkilöä (8,4 %). Tulokset osoittivat yksiselitteisesti, että mikäli henkilö harrasti aktiivista liikkumista, istuminen sinänsä ei lisännyt kuolemanvaaraa.
Mutta jos ei juurikaan harrastanut liikuntaa ja istui yli 4 tuntia päivässä, kuolemanvaara lisääntyi vaarasuhteella (HR) 1,12 (95 % luottamusväli 1,08–1,16). Fyysinen aktiviteetti auttoi tässä, vaikka asianomainen olisi tehnyt istumatyötä yli 8 tuntia päivässä.
Mutta surkeimmin kävi niille, jotka eivät harrastaneet mitään fyysistä aktiviteettia – ja vaikka tekivät istumatyötä vain alle 4 tuntia päivässä – heidän kuolemanriskinsä oli suurin: HR 1,29 (1,21–1,31). TV:n katsominen 5 tuntia päivässä aiheutti sekin melkoisen kuolemariskin: HR 1,16 (1,05–1,28).
Mikä sitten tämän tutkimuksen mukaan on riittävä fyysinen aktiviteetti kumoamaan istumisen aiheuttaman vaaran? Vastaus on 60–75 minuuttia päivittäistä liikuntaa, sen pitäisi riittää. Mutta jos istumatyön lisäksi harrastaa TV:n katselua (ja siis istuu vielä enemmän), se kumoaa aktiivisenkin liikunnan tuoman hyödyn. Nämä tulokset perustuvat siis yli miljoonan ihmisen aineistoon, joten ne ovat varsin luotettavia.
“Regular vigorous physical activity is one of the essentials of healthy living” (säännöllinen tarmokas liikunta on terveellisen elämän perusta). Tämän viisaan lauseen löysin siitä ainoasta Medline-tietokannassa mainitusta artikkelista, jossa oli käsitelty hammashoitotyön vaaroja tämän kirjoitukseni aihepiirissä (Willee AW. Aust Dent J 1967; 12: 348–359). Pidetäänpä mielessä!